Porvoolaisten kovan innostuksen myötä saatiin Silomaan kautta Keravaltavarusteita lainaksi ja Kokonniemen laskettelukeskuksen juurella ns. Moskiittomontussa päästiin vihdoin syksyllä -86 tositoimiin. Koko syksyn ja talven harjoituksia vetivät Bulldogs-konkari Silomaa (joka oli myös seuran varapuheenjohtaja) ja vaihto-oppilasvuotenaan lajiin tutustunut Mika Johansson. Nämä miehet toimivatkin ensimmäisen pelikauden (1987) joukkueen pelinrakentajina.

Harjoituksia vedettiin tosissaan syksyn ja talven ja lehdistö seurasi edesottamuksiaalusta asti innokkaana. Seuran luottotoimittajana oli Harri ”Janinan isä” Frostell. Harria täytyykin kiittää siitä, että hän jaksoi niin ahkerasti seurata uutta lajia ja antoi lehtien kautta tietoa porvoolaisille jo ennen kuin yhtäkään peliä oli pelattu. Lehtijuttuja varmasti luettiinkin, sillä heti ensimmäisessä Porvoossa pelatussa näytösottelussa 23.5.1987 oli paikalla n. 600 katsojaa! Ottelu pelattiin Helsingin Roostersin kakkosjoukkuetta vastaan, joka koostui lähinnä A-junioreista. Ottelu päättyi Butchersin ylivoimaiseen voittoon pistein 42-6. Butchersin historian ensimmäisen TD:n pääsi tekemään Jouni Virta. Viikkoa aiemmin käyty seurahistorian ensimmäinen peli (harjoitus) pelattiin hiekkakentällä Keravalla Bulldogseja vastaan päättyen tasapeliin 0-0. Tähän ensimmäiseen harjoituspeliin ehti paikalle myös Butchersin uusi amerikkalainen valmentaja Dale Wonacott, joka olikin jo erittäin tyytyväinen puolustuspeliin. Sarja-avauksessa tosin Lahden Jets vei vielä pisteet niukasti (7-6), mutta Mr. Wonacottin johdolla miehet harjoittelivatrajusti lajin koukeroita koko kesän 4-5 kertaa viikossa ja tulostahan siitä syntyi.

Sarjan ensimmäinen kotipeli käytiin taas 600 katsojan silmien alla ja Nummelan Wildcatsit saivat heti kättelyssä tuntea teurastajien hurjan iskukyvynpelin päättyessä murskaavasti 65-0. Harjoituspelien aikana loukkaantuneena ollut keskushyökkääjä Timo Seppänen kantoi palloa ottelussa 10 kertaa edeten yhteensä 227 jaardia. Näistä yrityksistä kolme päätyi maaliin. Timo Leskisenja Jouni Virran jaardit mukaan luettuna Butchers eteni juosten 352 jaardia. Hyökkäyksen linja (mm. Jan Lindqvist, Jan Virkki, Jari Väisänen ja Arto Mikkonen) onnistui siis loistavasti omassa roolissaan. Kun myös puolustus otti peräti 5 syötönkatkoa (Jan Åkerlund, Mikko Akkanen ja Veli Kynsijärvi) ja piti vastustajat loppuun asti nollilla, voidaan sanoa, että Butchers -nimeen viittaava teurastus oli tosiasia heti historian alussa.

Joukkue kulki sarjassa saman voittokäsikirjoituksen mukaan ja kauden päätöspelissä pelimiehet kiittivät keskuskentällä Coach Wonacottia sarjanoususta perinteisesti kaatamalla hänen niskaansa saavillisen vettä. Koko kesän ajan oli niin peleissä kuin ”jälkipeleissäkin” vauhdikasta rytinää ja hulvatonta meininkiä. Butchers sekä amerikkalainen jalkapallo oli nyt Porvoossa kuuma puheenaihe. Jenkkifutis oli tullut pikkukaupunkiimme jäädäkseen!