PW-TURNAUKSET 2006

Turun PW-turnaus 13.5.

Porvoon Butchersin E- ja D-juniorit aloittivat oman amerikkalaisen jalkapallokautensa matkustamalla lauantaina aamuvarhain Turkuun, jossa pelattiin koko päivän kestänyt turnaus. PW-sarjassa (7 vs. 7) pelaa alle 13-vuotiaat (E) sekä 13-15-vuotiaat (D).

E-juniorit

E-juniorit aloittivat turnauksen 11 pelaajan voimin Espoon Devils:ä vastaan tasatuloksella 6-6. Peli olikin tasainen ja valmentaja Timo Seppäsen mukaan tyypillinen kauden avaus, jossa joukkueet ehkä vähän jännittivät puolin ja toisin. Puolet mukana olleista Porvoon pojista oli uusia, joten pelin aikana joutui asioita selittämään paljon ja ehkä siitä johtuen peli tuntui hieman sekavalta. Hyvää oli se, että pelissä päästiin kuitenkin hyökätessä etenemään sekä juosten että heittäen, vaikka 6 pisteen arvoisia maaleja ei paljon tehty. Ainoasta Butchers-TD:stä vastasi pelinrakentaja Mikko Seppänen, joka pelasi turnauksessa myös puolustuksessa tukimiehenä. Butchers puolustikin hienosti, sillä Devils teki tasoitusmaalinsa vasta juuri ennen loppuvihellystä.

E-junioreiden toisessa pelissä vastaan asettui järjestäjäseura Turku Trojans. Jos ensimmäinen peli meni harjoitellessa, niin tässä pelissä porvoolaispojat kunnostautuivat nappisuorituksiin. Uudetkin pojat osuivat taklauksissaan mallikkaasti ja Porvoon hyökkäys dominoi kentällä. Ottelussa nähtiin jo todella pitkiäkin heittopelejä. Hyvistä kiinniotoista huolimatta heitto TD:t jäivät joko virheiden takia hyväksymättä tai sitten juuri maalialueella kiinniotoissa ei onnistuttu. Mikko Seppänen puhkaisi kuitenkin jopa kolmesti vastustajan puolustuksen ja kipitti pallon kanssa itse maalintekoon muiden avustaessa blokeissa. Lisäksi kahdesti Mikko potkaisi kahden pisteen arvoisen (PW:ssä) lisäpistepotkun maaliin ja loppulukemat olivat Porvoolle 22-0. Linjamiehet Jani Lilja, Kasper Saarenpää ja Antti Lindsteen ansaitsevat taistelustaan kunniamaininnan. Janne Seppänen eteni sisukkaasti pallon kanssa sekä tuhosi mojovalla taklauksellaan puolustuksen takakentällä viimeisenä miehenä vastustajan varmalta näyttäneen maalintekotilanteen.

Viimeisessä pelissään E-juniorit kohtasivat Helsingin Roostersin. Tämä ottelu oli tasaväkinen ja molemmilta joukkueilta nähtiin hienoja suorituksia sekä hyökkäyksessä että puolustuksessa. Ottelu päättyi porvoolaisten riemuksi voittoon lukemin 18-14. Ensin Mikko puikkelehti tuttuun tapaansa pallon kanssa maaliin kahdesti ja ottelun loppupuolella Janne huuteli maalialueella pallon perään ja koppasikin voittoTD:n arvoisesti isoveljeltään saadun syötön. Tällä kertaa kaikki kolme lisäpisteyritystä kuitenkin epäonnistuivat, joten parannettavaakin jäi, vaikka turnauksessa päädyttiin E-junioreiden sarjassa ykköseksi kahdella voitolla ja yhdellä tasapelillä.

Pojat yllättivät asenteellaan positiivisesti, ottaen huomioon, että puolet pelaajista pelasi elämänsä ensimmäisiä jenkkifutispelejä. Kun linjamiehet olivat kaikki uusia yhtä lukuun ottamatta ja silti Mikko sai aikaa heittää (eikä yhtään pelinrakentajan säkitystäkään nähty), niin olihan molempiin suuntiin pelanneet linjamiehet Jani Lilja ja Kasper Saarenpää todella vahvoja. Hyökkäyksen linjassa pelasi myös v. 95 syntynyt Jere Anttonen hienosti. Samoin ensimmäistä vuottaan pelannut puolustuksen linjamies Antti Lindsteen (Indiansin lahja) taisteli ja taklasi näyttäen todella PRO:lta! Konkarit Jonatan Valjakka ja Jere Broberg hoitivat oman tonttinsa laitahyökkääjinä ja puolustuksen takakentällä tyylikkäästi. Myös blokkaaminen onnistuu jo hienosti. Samoilla paikoilla pelikuvioita opiskelivat uudet miehet Riku Okka, Jere Huittinen ja Santeri Laitinen. Santeri iski myös puolustuksessa useasti konkarin lailla. Seppäsen Janne hääri tuttuun tapaansa vähän jokaisella pelipaikalla ja muutaman näyttävän pallonkannon ja taklauksen lisäksi mieleen jäi heittopuolustus, jossa pikkuteurastaja taklasi J. Vilkon valmennusoppien mukaisesti röyhkeästi kukonpojan irti pallosta maalialueella . Mutta koko joukkue pelasi niin hyvin, että Coach Timo pokkasi ja nosti konkreettisesti pelaajille hattuaan (lue pyhää lippalätsäänsä) turnauksen päätyttyä!

Turnauspisteet: Mikko Seppänen 40 p., Janne Seppänen 6 p.


D-juniorit

Butchersin D-juniorit lähtivät puolustamaan viimevuotista Suomenmestaruuttaan täysin uudella kokoonpanolla. Mukaan lähteneestä 7 pelaajasta vain yksi pelasi viime vuonna D-junioreissa. Muut olivat siis vuosi sitten vielä E-junioreita. Kun viimevuotisesta joukkueesta oli suurin osa pelaajista poistunut vanhempaan ikäluokkaan ja kun osa nykyisistä isokokoisista pelaajista oli rippikoulun vuoksi poissa, joutuivat tuoreet D-juniorit kovan haasteen eteen, etenkin kun Porvoolla ei ollut tässä joukkueessa aluksi yhtään vaihtomiestä. Lopulta Jere Broberg lähti E-junioreista vanhempien poikien avuksi. Viime kauden D-pelinrakentajana toiminut Juho Juvakka oli sarjaan yli-ikäinen, mutta kunnostautui tässä turnauksessa valmentajan tuuraajana ja Juhohan hoiti hommansa todella hienosti.

D-junioreiden osalta turnaus aloitettiin pelillä Helsingin Wolverines:ä vastaan. Juhon paikalla pelasi nyt Aleksi Seppä debyyttiottelunsa pelinrakentajana. Aleksi vakuutti uudella pelipaikalla ja heitti heti ensimmäisessä ottelussaan kaksi TD:n päätynyttä heittoa Roope Karlssonille. Lisäpisteyritykset onnistuivat myös kummallakin kerralla Roopen ja Toni Sivenin johdosta. Peli eteni tasaisesti, kunnes ottelun viimesekunneilla Wolverines teki voittomaalin pelin päättyessä siihen. Lukemat olivat 14-19. Juuri ennen ”Wolvojen” voittomaalia tosin edelsi tilanne, jolloin Roope Karlsson teki ”Santtu Äyräväiset” eli riisti härskisti helsinkiläispelaajan kainalosta pallon ja juoksi sen kanssa maaliin. Ottelun tuomari ei kuitenkaan tätä riistoa nähnyt, vaan uskoi, että pallo oli jo käynyt maassa ja katkaisi sen vuoksi pelin vedoten rähmäykseen. Maali jäi siis Porvoolta tässä tilanteessa saamatta. Valmennuksen palautteen mukaan pelissä oli paljon hyvääkin etenkin hyökätessä, mutta puolustaessa Porvoon pelaajat eivät taklanneet kunnolla ja sitä puolta lähdettiin parantamaan seuraavaan peliin.

Toisessa ottelussa vastaan asettui isokokoinen Espoon Devils. Vaikka porvoolaisten taklauspeli parani ensimmäiseen peliin nähden, niin isokokoisempi ja fyysisempi Espoon joukkue vei voiton lukemin 8-31. Devils on saanut riveihinsä todella jättikokoisia D-junioreita. Butchersin ainoan maalin teki tuttu aisapari: Roope Karlsson maalasi Aleksi Sepän heiton kopattuaan. Lisäpisteyrityksessä onnistui Toni Siven.

Turnauksen päätöspelissä Butchersin vastustajaksi asettui Kouvolan Indians. Molempiin suuntiin raataneet pelaajat olivat kuitenkin jo sen verran väsyneitä, että ottelu päättyi Kouvolan selvään voittoon 6-32. Tässäkin pelissä Roope Karlsson tekaisi Porvoon ainoan maalin. Kaiken kaikkiaan nuori ja vastustajiin nähden suhteellisen pienikokoinen D-joukkue ansaitsee kyllä kovasta taistelustaan ja loppuun asti pelaamisestaan kiitosta. Aleksi Seppä astui rohkeasti suuriin saappaisiin lyhyehköllä harjoittelukokemuksella pelinrakentajana, onnistuen etenkin heitoissaan hienosti. Toni Siven kantoi hyökätessä palloa mallikkaasti jokaisessa pelissä vastustajien kovista taklauksista huolimatta ja maksoi sitten puolustaessa ”potut pottuina” ja antoi niin ikään kovia ”pusuja” vastustajille. Laitahyökkääjä Roope Karlsson on todellinen liimanäppi, joka ei juuri kohti tulevia palloja pudottele. 45-kiloinen Henry ”hevitukka” Starck sekä E-juniori Jere Broberg juoksivat laitahyökkääjän kuvioitaan tunnollisesti ja sukelsivat puolustuksessa rohkeasti vastustajien jalkoihin. Linjassa pelasivat periksi antamattomasti Tuukka Virolainen, Juha-Pekka Pihlapuro sekä Tony Malinen. Urheasti pojat jaksoivat vääntää kolme peliä molempiin suuntiin välillä päätä pidempiä linjamiehiä vastaan.
Turnauspisteet: Roope Karlsson 25 p, Toni Siven 3 p

Pw-sarja jatkuu jo ensi lauantaina, jolloin turnaus pelataan Helsingin Velodromilla.
 

T.Seppänen 14.5.2006

Wolverinesin turnaus Velodromi 20.5.

D-juniorit

D-juniorit lähtivät Wolverinesin turnaukseen 11 pelaajan voimin. Vaikka pelinrakentaja Aleksi Seppä oli vaihtanut maisemaa kohti etelän lämpöä, riitti Butchersissa vastuun kantajia myös QB:n vaativalle tontille. Pelinrakentajina Velon viileissä/märissä olosuhteissa häärivät loistavasti Toni "allaround" Siven sekä Roope "QB-keep" Karlsson. Hauskaahan se on nähdä, kun huddlessa mietitään meneekö Toni linjaan vai pelaako QB:na (näin karrikoiden).

Ensimmäinen peli oli Järvenpään Bulldogseja vastaan. Viime kaudesta ilahduttavasti rosteriaan kasvattanut Bulldogs olikin kova vastus ja laittoikin Porvoon pojat ahtaalle. Bulldogsien runko on pelannut jo pitkään keskenään ja se näkyi suorittamisessa. Butchers antoi kelpo vastuksen, mutta loppujen lopuksi Bulldogs vei kuitenkin kahdella onnistuneella TD:llä, sekä yhdellä onnistuneella lisäpisteellä pelin 14-0.

Toinen peli pelattiin Kouvola Indiansia vastaan. Turussa Indians vei pelin selvästi, mutta nyt oli ääni kellossa muuttunut. Pelissä nähtiinkin kahden puolustuksen taistelu. Molemmat saivat liikuteltua hyökkäystään aika ajoin, mutta sitten vastustaja mitätöi pelit ja hyökkäyssuunta vaihtui. Pelin lopputulos 0-0 ei anna täyttä oikeutta pelin viihdyttävyydelle.

Kolmas peli pelattiin Devilsejä vastaan. Ensimmäisessä turnauksessa jäätiin kauas Devilsin taakse fyysisyydessä, mutta nyt oltiin jo parannettu. Pelkästään uskomalla itseensä ja tekemällä asioita niin kuin on harjoiteltu, olisi tulos ollut toisenlainen. Nyt hieman kunnioitettiin vielä vastustajan kokoa ja Devils vei taistelun kautta voiton 22-0. Pelin parasta antia oli mm. Butchersin pallotaituri Roope Karlssonin pallonriisto suoraan pallonkantajan käsistä. Roope ei aivan palloa saanut riiston jälkeen kannettua maalialueelle, mutta pienistä onnistumisistahan asiat alkavat "lutviutua".

En nähnyt Turun-turnausta, mutta eihän tämä pahalta näyttänyt. Moni Butchersin pelaajista pelaa ensimmäistä kautta D-junioreissa ja kun "vanhat jermut" Timi, Pete, Arttu ja Juho on siirtyneet vanhempiin, niin on uusien aika nousta esiin. Hyvin pojat pelasivatkin.
Kunniamerkkejä voisi jaella Tonille; joka pelasi polvet "tulessa", Roopelle; joka nappaa pallon kuin pallon kiinni ja pystyy vielä tuuraamaan QB:na menestyksekkäästi, Jere; joka "ali-ikäisenä" tekee näyttäviä taklauksia takakentällä. Miki Kuusisto teki hienoa työtä sekoittaen Äitin konsepteja sivurajalla ja uutena Butchers perheessä esiintynyt Juuso pelasi äärimmäisen hyvän turnauksen tukimiehenä. Lisäksi linjamiehet JP, Tuukka ja Ronnie hoitivat hommansa mallikkaasti antaen hyvin aikaa hyökkäyksessä ja painetta puolustuksessa. Henkka oli taas mies paikallaan rissuna (vaikka ehkä se pieni kiinnipito jäi harmittamaan, mutta nou hätä ;-)  ) ja Lauri kun saa hieman kokemusta, niin näyttää Äitille miten juoksu kulkee ja taklaukset rytisee. Elämä (ja varsinkin jenkkifutis) on!

Pienenä ajatelmana turnauksesta voisi mainita tuon tuulettelusäännön. Sääntö on hyvä ja sillä on tarkoitus myös pitää urheiluhenkeä yllä. Jos sitä ei ymmärretä valmennuksessa, niin sitten tuomarien pitää pystyä puuttumaan asiaan. Tätä asiaa tullaan käsittelemään seuraavissa turnauksissa hieman tarkemmin.

...ja lopuksi kaksi jefu-sukupolvea kohtaa

J.Niskanen 24.5.2006