BUTCHERS MIEHET OTTELURAPORTIT 2005

Klikkaa ottelua ja näet otteluraportin:

4.6. Rajaritarit-Butchers
13.6. Roosters-Butchers
18.6. Butchers-Jaguaarit
4.7. Wolverines-Butchers
9.7. Trojans-Butchers
17.7. Sea City Storm-Butchers
6.8. Butchers-Wolverines
13.8. Butchers-Roosters
20.8 Butchers-Rajaritarit
27.8. Butchers-Crocodiles
3.9. Välierä: Butchers-Roosters
10.9. Vaahteramalja XXVI: Crocodiles-Butchers

10.9. VAAHTERAMALJA XXVI
CROCODILES-BUTCHERS 7-17 (7-7) FINNAIR STADIUM, HELSINKI

Vaahteramalja XXVI päättyi kuin päättyikin Butchersin upeisiin kultajuhliin. Koko kauden voitosta voittoon purjehtinut Seinäjoki Crocodiles joutui toteamaan, ettei Butchersin puolustus ollut yhtään sen huonompi kuin Crocodilesin koko kauden hypetetty. Butchers puolustus pystyi dominoimaan koko ottelun ajan Crocodiles hyökkäystä. Butchers hyökkäys oli myös sen piirun verran parempi kuin Crocodilesin hyökkäys. Butchers hyökkäys pystyi ratkaisuhetkillä tekemään ne tarvittavat isot pelit ja tekemään pisteissä sen tarvittavan eron.

Ensimmäinen neljännes: Butchersin suorittaman aloituspotkun jälkeen Crocodiles aloitti hyökkäyksensä omalta 20 jaardin linjalta, mutta ei pystynyt etenemään kuin 2 jaardia ja joutui punttaamaan pallon. Pekka Piminäisen palautuksen jälkeen avautui Butchersille heti hyvä lähtöpaikka hyökkäykselle, kun omaan hyökkäysvuoroon päästiin peräti omalta 43 jaardin linjalta. Pekka Piminäisen kiinniotolla ja Nathan Connorin juoksulla ensimmäiset yritykset ja sitten Ville Kurvisen 15 jaardin kiinniotolla pallo jo Crocodilesin 19 jaardin linjalle. Jussi Lahti otti 7 jaardin heiton kiinni, mutta sitten hyökkäys jumiutui Crocodilesin 12 jaardin linjalle ja tilanteessa 4. ja 3 edettävää päädyttiin potkumaaliyritykseen. Sami Mikkosen 31 jaardin kenttäpotkumaali meni kuitenkin oikealta ohi ja Crocodiles hyökkääväksi joukkueeksi.
Crocodiles hyökkäys ei kuitenkaan tälläkään kertaa edennyt kuin 8 jaardia, palloa pysäyttivät Butchersin puolelta mm. Tuomas Marttila, Tero Virtanen ja Simo Mahkonen. David Bateman punttasi kuitenkin pallon hienosti peräti Butchersin 22 jaardin linjalle ja siitä alkoi Butchers hyökkäysvuoro. Butchers aloitti Nathan Connorin juoksulla, joka eteni 4 jaardia, mutta sitten Crocodiles puolustus teki ison pelin. Petrus Penkin linkoaman pallon nappasi käsiinsä Crocodiles puolustaja Jari Lindroth, joka palauttikin pallon Butchersin 2 jaardin linjalle ja Crocodiles hyökkäys erittäin hyvistä kenttäasemista kentälle. Kahdella 1 jaardin juoksulla ensin Teemu Ivalolle ja lopuksi TD:hen johtaneessa VM Mäen juoksulla Crocodiles johtoon. Tomi Natrin onnistuneen lisäpistepotkun jälkeen tilanne 7-0 Crocoille. Aloituspotkun jälkeen Pekka Piminäinen palautti sitä mallikkaasti ja hyökkäys kentälle omalta 27 jaardin linjalta. Nathan Connor juoksi 21 jaardia ja toi Butchersin puoleen kenttään. Sitten hyökkäysvuoro taas pysähtyi ja Sami Mikkonen punttaamaan.

Toinen neljännes: Crocodiles hyökkäysvuoro eteni ensin hyvin Tuomas Rosblomin 18 jaardin kiinniotolla omalle 38 jaardin linjalle, mutta sitten paikalle iski kuin miljoona volttia Sebastian Karbin ja pallo lirvahti keskushyökkääjä Teemu Ivalon käsistä ja pallo Butchersille rähmäyksen jälkeen. Petrus Penkki ei vanhana kettuna epäröinyt vaan kiskaisi 40 jaardin heittopelin Ville Kurviselle joka pallon itselle taidokkaasti nappasikin ja tuloksena TD. Sami Mikkosen suorittaman lisäpistepotkun jälkeen tilanne 7-7. Butchersin aloituspotkun jälkeen hyökkääväksi joukkueeksi muuttunut Crocodiles esitti akselin Bateman-Perrigo toimintaa, joka tuotti 32 jaardisen heittopelin. Sitten taas Butchers puolustus sulki ovet ja Crocodiles eteneminen tyrehtyi puoleen kentään. Puntin jälkeen Butchers hyökkäys eteni Nathan Connorin 23 jaardin juoksulla, mutta sitten omalla 42 jaardin linjalla eteneminen pystyttiin estämään ja edessä puntti. Sami Mikkosen puntti oli mainio ja taas Crocodiles lähti hyökkäysvuoroonsa syvältä omalta 17 jaardin linjalta. Crocodiles pääsikin etenemään jo Butchersin 28 jaardin linjalle asti, mutta taas Butchers puolustus otti ohjat tiukemmin käsiinsä ja ensin pelinrakentaja Batemanin eteneminen pysäytettiin 5 jaardia linjan taakse ja sitten pommitettiin Teemu Ivaloa niin että meinasi taas pallo lirvahtaa käsistä. Lisäksi Croco hyökkäys otti vielä 10 jaardin rangaistuksen, olikin hyökkäys Butchersin 40 jaardin linjalla ja pakotettu punttaamaan.
Butchersin hyökkäysvuoro ei edennyt aivan toivotulla tavalla. Ensin otettiin kiinnipitämisestä 10 jaardin rangaistus ja Petrus Penkki lisäksi säkitettiin Efe Ewvarayen toimesta 9 jaardia aloituslinjan taakse. Nathan Connor tosin toi palloa juosten tilanteeseen 4. ja vain aavistus uusiin, mutta riskejä ei haluttu ottaa ja Sami Mikkonen jälleen puntti-hommiin. Crocodiles hyökkäys kävi vielä kentällä ja etenikin, mutta aika oli käynyt jo loppuun ja taukotulokseksi jäi 7-7.

Kolmas neljännes: Crocodiles suoritti aloituspotkun ja Butchers ensin hyökkäävänä joukkueena omalta 20 jaardin linjalta. Ville Kurviselle suuntautuneen lyhyen heittopelin jälkeen Petrus sinkautti pallon 29 jaardin päähän Willie Kingin hyppysiin ja kuin varkain Butchers oli jo puolessa kentässä. Nathan Connorin sekä Willie Kingin juoksuilla ja Ville Kurvisen kiinniotolla hyökkäys eteni jo Crocodilesin 25 jaardin linjalle. Tässä kohtaa mm. Crocodilesin linja sai blokattua heiton ja tilanteessa 4. ja 4 mentävää Crocodilesin 19 jaardin linjalla, päätettiin kokeilla kenttäpotkumaalia. Tälläkään kertaa ei Sami Mikkonen tuossa onnistunut ja Crocodiles hyökkääväksi joukkueeksi.
Butchers saikin tässä puolustusvuorossa kaksi isoa rangaistusta kun ensin Santtu Äyräväinen tarttui Marko Rissasen kasvosuojukseen ja Tuomas Marttila syötön vastaanoton häirinnästä kun Bateman yritti löytää pitkällä pommilla Jukka Satolaa. Crocodiles siis eteni nopeasti puoleen kenttään. Tästä eteenpäin olikin jo ahtaampaa, kun veljekset Mika Nuikka ja Marko Luoma pistivät juoksulta oven kiinni. Taklauksen mieheen ottivat myös Simo Mahkonen ja Sebastian Karbin. Santtu Äyräväisen kummallisella kiepsautuksella Santtu suorastaan ryösti pallon hölmistyneen Batemanin käsistä ja hyökkäysvuoro kuin salama kirkkaalta taivaalta Butchersille.
Butchers hyökkäys kehiin omalla 36 jaardin linjalla. Tällä kertaa ei syötöt tahtoneet pysyä käsissä ja pallo jouduttiin punttaamaan. Crocodiles hyökkäys eteni omalla vuorollaan kolme kertaa uusiin yrityksiin ja lähestyi uhkaavasti Butchers maalialuetta. Bateman teki kuitenkin taas kerran virheen ja tällä kertaa heitti varsinaisen lepakon suoraan Butchers takamies Tero Virtasen käsiin ja Butchers puolestaan hyökkäysvuoroon.

Neljäs neljännes: Butchers saalisti kerran uudet yritykset Ville Kurvisen kiinniotolla, mutta sitten kuin pahana deja-vu:na Petruksen heiton väliin kerkesi Crocodiles pelaaja joka tällä kertaa oli Timo Leinonen, joka kantoikin pallon Butchersin 15 jaardin linjalle.
Tästä alkoikin puolustuksen urotyöt. Crocodilesin 5 jaardin väärä aloitus-rangaistuksen jälkeen Bateman vielä eteni pallon kanssa tuon samaisen 5 jaardia hyökkäyksen lähtökohtaan, Puolustus etunenässään taklaustilastoihin päässeet Marko Luoma, Willie King ja Matti Lottonen pitivät hyökkäyksen niillä jalansijoillaan. Tosin koko puolustus teki tässä kohtaa järisyttävän kovan työn pysäyttäessään Crocodilesin kovan juoksuruletin lähtökuoppiinsa. Tomi Natri yritti kenttäpotkumaalia 32 jaardista, mutta pallo suuntautui vasemmalta ohi.
Juuri kun Butchers pääsi huokaisemaan helpotuksesta esitti Crocodilesin puolustuksen linjamies Reo Landen vaikuttavan syötönkatkon ja syötönkatko numero kolme tässä pelissä oli valmis. Tämä on varsin erikoislaatuista, sillä runkosarjan ja playoffsin aikana Petrus oli heittänyt vain kaksi katkoa.
Tässä Butchers puolustus teki ottelun toisen todella ison urotyön, kun se toisen kerran pysäytti Crocodiles hyökkäyksen. Tällä kertaa tilastomerkinnät pysäytyksesta Pertti Lautalalle, Willie Kingille ja Sebastian Karbinille. Jälleen vuorossa kenttäpotkumaaliyritys, mutta tällä kertaa Tomi Natri ei ollut lähelläkään osua maalihaarukkaan. Butchers hyökkäysvuoron alussa Petrus Penkki säkitettiin 10 jaardia aloituslinjan taakse, mutta pelimiehenä Petu kokosi itsensä ja nakkasi todella hienon heiton Tuomas Kivisaarelle, joka veikin palloa upeat 43 jaardia eteenpäin. Crocodiles puolustuksen vielä hieman haukkoessa henkeään Nathan Connor kantoi palloa vahvasti 9 jaardia ja sivurajasta ulos. Crocodiles puolustaja tekikin tässä vaiheessa varsin kohtalokkaan virheen, taklatessaan Nathania selvästi kentän rajojen ulkopuolella otti henkilökohtaisen 15 jaardin rangaistuksen. Crocodilesin 14 jaardin linjalle edennyt Butchers hyökkäys tarvitsi kaksi yritystä ja pallo oli Nathan Connorin kantamalla 13 jaardin juoksulla maalialueella. Sami Mikkosen lisäpistepotkun jälkeen tilanne 7-14 Butchersille.
Peliaikaa oli jäljellä vain hieman vajaa 3 minuuttia ja oli sanomattakin selvää, että Crocodiles ei voisi jäädä pelkästään juoksemaan palloa, vaan sen olisi pakko yrittää pienellä riskilläkin ratkaisuihin. Jostain syystä David Bateman ei saanut hommaa uomiinsa, vaan jo seuraavalla yrityksellä Crocodiles hyökkäys ja nimen omaa Bateman rähmäsi Sebastian Karbinin kovan taklauksen johdosta pallon, jonka Jyri Kontiainen nappasi haltuunsa.
Butchers hyökkäys kantoikin sitten rauhalliseen tahtiin palloa maata pitkin Nathan Connorin toimesta ja 4. yrityksellä Sami Mikkonen laittoi kenttäpotkumaalin haarukkaan ja Butchers johto jo 7-17.
Crocodilesin viimeinen hyökkäysvuoro olikin jo sitten enemmän tai vähemmän epätoivoisen näköistä. Hyökkäyksen olisi pitänyt pystyä tekemään enemmän mihin aikaa oli ja Butchers puolustus oli asettanut sille ylitsepääsemättömän muurin. Crocodiles hyökkäys ei edennyt edes uusiin yrityksiin ja Butchersin viimeinen hyökkäysvuoro oli pelkkä muodollisuus. Petrus Penkki otti kaksi kertaa ”polven” ja näin päästiin juhlimaan Butchersin ensimmäistä suomenmestaruutta lukemin 7-17.

Päävalmentaja/puolustus Jan Vilkko
Puolustus sai loppukauteen hirveän määrän motivaatiota jatkuvasta Seinäjoen puolustuksen ylistyksestä ja toisaalta siitä että jäätiin vähän oman hyökkäyksen varjoon. Lopputuloksena kahdessa playoffsottelussa yksi päästetty maali, sekin intterin jälkeen kun Crocot pääsi 2 jaardin päähän maalista. Se ei jätä epäilystä siitä mikä puolustus oli paras silloin kun peleillä oli merkitystä. Me tiedettiin että pystymme tyrmäämään Crocot heidän peruspeleissään ja niin myös kävi. Joka treenissä tammikuusta alkaen olemme treenanneet perustaklaamista, pursuittia ja pallon poisrepimistä - nyt se tuli korkojen kanssa takaisin. Itseasiassa pienellä tuurilla pallo olisi jäänyt useammankin kerran meidän käsiin. Aggressiivisuus näkyi välillä virheinä ja lippuina, mutta kyllä siellä oli ihan riittävästi jäitä hatussa. Unohdettiin pelata muutama pelkkää finaalia varten harjoiteltu juttu, mutta hyvinhän tuo homma toimi ilmankin. Kaiken kaikkiaan hieno puolustus jonka itseluottamus tiukassa paikassa teki valmentamisen helpoksi ja olon ylpeäksi.

Hyökkäyksessä, jos jotain asiaa on harjoiteltu ja pelattu koko kausi niin kyllä se on se systeemi jolla hyökkäyksellä mennään loppuun asti. Crocodiles yritti pelata jonkin verran heittojoukkueena, mutta viikossa ei tarvittavaa rutiinia saa. Porvoon systeemissä riskit tiedettiin isommiksi, tästä esimerkkinä säkit ja intterit, joita tuli selvästi vastustajaa enemmän. Toisaalta mahdollinen tuloskin syntyi nopeammin, kuten kävi molempien maalien pitkissä heitoissa.

Meillä oli hirvittävä halu voittaa ja terve itseluottamus omaan tekemiseen. Tähän kun lisättiin muutama onnistuminen niin sen jälkeen oltiin hurmoksessa jossa kukaan ei enää epäillyt lopputulosta.

Kun Jylppy (Jyri Kontiainen) peitti lopussa Seban irtirepimän pallon koko joukkue meni aivan sekaisin. Sivuraja oli täynnä ilosta itkeviä toisiaan halaavia machoja. Seuraava puolisen tuntia oli jotain ainutlaatuista ja ainakin itsellä oli erittäin suuria vaikeuksia ymmärtää mitä oli tapahtunut tai mitä ympärillä tapahtui. Lähinnä olo on nöyrän kiitollinen että 12 vuoden yrittämisen jälkeen sai kokea jotain tällaista.

Pelaaminen ja parhaansa yrittäminen on yksi asia, voittaminen on aivan jotain muuta. Se vaatii että uskaltaa asettaa voittamisen tavoitteeksi ja sanoa sen ääneen. Silloin saattaa myös epäonnistua, mutta se riski on uskallettava ottaa. Valmentajana en oikeastaan pyytänyt pelaajia missään vaiheessa muuhun kuin siihen että myöntävät itselleen mestaruuden voittamisen mahdolliseksi. Todennäköisyys oli eri asia, mutta kauden aikana se kasvoi koko ajan ja sitä kautta kasvoi itseluottamus tasolle jolla oltiin terveen voitonvarmoja ennen finaalia ja sen aikana.

Mestaruuden voittaminen ja sitä edeltävä työntäyteinen projekti olivat hienoa ja ainakin minulle ainutkertaista aikaa. Tästä on hienoa jatkaa uusiin haasteisiin, mitä ne sitten ikinä ovatkaan. Kiitos kaikille jotka tekivät tämän mahdolliseksi - poika on nyt kotona.

Linjat/Markku Tepsa:
Niin finaalissa oli odotettavissa tiukka ottelu ja vähä maalinen,niinkuin kävikin. Puolustus todellakin pelasi täydellisen pelin,eikä antanut crocojen hyökkäykselle mahdollisuutta juosta.Tiesimme jo aikaisemman pelin
perusteella, miten pitää puolustaa seuraavan kerran (siis finaalissa).Jo Roosters peli osoitti, että mitä tuleman pitää puolustuksen osalta. Sen olisi crocojen valmennuksen pitänyt huomata ja heittää enemmän tai muuttaa juoksupelejä.

Hyökkäykseen luotettiin ja kentällä edettiin niin juoksemalla kuin heittämällä. Pienistä virheistä kaikki oli kiinni ja Crocoilla tuli niitä hiukan enemmän. JOUKKUEENA pelasimme hyvän ottelun ja onneahan joskus
tarvitaan. Kiitokset saa myös hyökkäyksen linja, joka kehittyi koko kauden aikana eteenpäin. Kun on sopivasti kokemusta ja kokemattomuutta niin tulostakin syntyy. Hyvänä sparraajana toimi kiitettävästi puolustuksen linja. Joukkue pelasi koko kauden systemaattisesti, tehokkaasti, ammattimaisesti ja luottaen itseensä niinkuin MESTAREIDEN pitääkin. Unohtamatta valmennusta.

Hyökkäys/Nikko Olsson:
Puolustus pelasi täydellistä peliä sekä välierissä että finaalissa. Ainoa päästetty maali kahdessa ottelussa syntyi interin jälkitilanteesta, paljon parempaa puolustusta ei pysty toivomaan. Finaaliin oli tiedossa, että Seinäjoki ei normaalilla juoksuhyökkäyksellä pysty etenemään riittävästi meidän puolustusta vastaan, joten heidän oli pakko heittää enemmän. Yllättävän vaisuksi heidän heittohyökkäyksensä finaalissa jäi. Helppo oli hyökkäyksen pelata kun oli puolustus johon luottaa.
Vaikka hyökkäys antoikin pallon vastustajalle ottelussa kolme kertaa niin usko hyökkäyksen toimivuuteen ei horjunut missään vaiheessa. Vaikka hyökkäyksessä ei pelattu täydellistä ja virheetöntä peliä niin etenimme kuitenkin tasaisesti koko ottelun ajan. 3. ja ulos drivejä taisi olla yksi, maalintekopaikkoja oli useita, mutta viimeistelyssä oli parantamisen varaa. Kuitenkin ratkaisevilla hetkillä homma saatiin toimimaan ja tarvittavat pisteet tehtyä.
Hyökkäyksen puolella avainasia oli että uskottiin omaan tekemiseen silloinkin kun palloja menetettiin eikä pisteitä syntynyt vaikka paikkoja oli. Muutamat pitkät onnistuneet heitot olivat tärkeitä ottelun suunnankääntäjiä. Myös Mikkosen puntit olivat tärkeässä roolissa kun Seinäjoki joutui aloittamaan hyökkäysvuoronsa lähestulkoon aina syvältä omalta maalialueelta. Voittaminen vaatii ennen kaikkea uskoa voittoon ja omaan tekemiseen. Sitä ei välttämättä tarvitse toitottaa koko maailmalle, mutta se että itse tietää sen, riittää.
Siinä vaiheessa kun Mikkosen potku meni haarukan väliin, tuli ihmeellinen olo että mehän voitetaan tämä matsi. Vielä siinäkin vaiheessa kun laitoimme polvea maahan oli pieni epävarmuus mielessä, mutta vapauttavan loppuvihellyksen jälkeen en enää muista tapahtumista mitään.
Lopuksi haluan vielä välittää kiitokseni kaikille seuran puuhaihmisille ja taustajoukolle tästä kaudesta.

Summaus: eihän tässä voi olla kuin ylpeä siitä, että pääsen tällaisesta ottelusta kirjoittamaan. Ottelun kuva oli selvä, puolustukset hallitsivat kenttää ja hyökkäyksien pienetkin virheet rokotettiin armotta. Tuntui että loppua kohden, kun Porvoon puolustus ei päästänyt hyvistäkään paikoista Crocodiles hyökkäystä pisteiden tekoon, rupesi ns. momentum siirtymään Butchersille. Butchersin vankkumaton usko tekemiseensä ja omiin vahvuuksiinsa oli silmiin pistävää. Kolmen syötönkatkon jälkeenkään ei hyökkäys muuttanut juurikaan tekemisiään, vaan vanhana pelimiehenä Petrus Penkki nakkasi vielä yli 40 jaardin heiton polttaen Suomen parhaaksi arvioidun takakentän, jolla pedattiin tuo toinen TD. Puolustus oli raudan luja ja asetti kauden parhaaksi arvioidun Crocodiles puolustuksen todelliseen haasteeseen. Kumpiko olikaan parempi, komsii komsaa. Voittajan on ainakin helpompi hymyillä.
Sydäntä ja uskoa näytti Butchersilla riittävän pohjattomasti ja se kertoo vain siitä että tässä pelissä mentiin taidolla, mutta myös ehdottomasti tunteella.
Miten sitten lähteä voittamatonta joukkuetta vastaan? Crocodiles oli osoittanut runkosarjassa, ettei se tosiaankaan ole mikään voittamaton ja reseptit tulevaa kohtaamista varten kehiteltiin (valmentajat tuntien) hahmotteluasteelle loppuvihellyksen vielä soidessa. Butchers pystyi omasta ruuvistaan vielä puristamaan sen tarvittavan kierroksen, mutta Crocodiles tuli hämmästyttävän samanlaisella konseptilla kuin runkosarjassa loppuotteluun.

Oma arvioni niistä pienistä ja isoista asioista:
Butchers hyökkäys – Crocodiles puolustus: meni Butchersin hyökkäykselle, niukasti mutta riittävästi. Tämä tietysti tarkoittaa sitä, että jos vastassa sitten oli Suomen paras puolustus, niin mikähän tuo hyökkäys sitten oli, joka ne tarvittavat reiät sinne puhkoi?
Butchers puolustus – Crocodiles hyökkäys: meni selvästi Butchersille. Crocodiles oli pelin loppuvaiheessa jopa yllättävän aseeton. Ilman tuota syötönkatkosta tullutta lähelle päässyttä hyökkäystä, Butchers olisi pitänyt nollan. Mitäs minä sanoin Roosters pelin nollan jälkeen -> varoitus on annettu?
Penkki – Bateman: Penkki näytti loppujen lopuksi miksi hänestä kirjoitetaan ja puhutaan paljon. Bateman jäätyi lopussa ja sen eron tässä tekee ainakin kokemus. Penkki johti hienosti joukkonsa loppuun asti ja antoi todella mojovan hienon palautteen suorassa TV-lähetyksessä omilleen ”puolustukset nämä pelit voittavat”.
Potkupelit: Mikkosen Sami sanoi, että halusi pitää pelin jännittävänä loppuun asti, joten onhan se fanina ja aktiivina ostettava. Mikkonen ykkönen.
Sydän: Butchersille. Rikkinäisistä rikkinäisimmät halusivat tulla ja antaa panoksensa esim. Simo ja Setä.
Spessut: Bateman kyllä punttasi todella hyvin, mutta annan ääneni Samille ja naavaparralle, joka jaksoi juosta lopussakin pallonkantajan iholle kuin Sipoon susi (=Sibbo varg).
Valmennus: Jan Vilkko, Nikko Olsson ja Markku Tepsa, muistakaa nämä nimet…
Organisaatio: Butchersille. Työnjako tänä vuonna oli selvä. Valmentajilla on raamit jossa vapaa liikkumatila ja minimaalinen vaikuttaminen seuran johdosta valmentajiin päin. Täytyy junnupäällikkönä vielä erityisesti kiittää Jan Vilkkoa, joka päävalmentajana on antanut junnuille myös pelirauhan mm. PW-turnauksen aikaan. Lisäksi täysin ylityöllistetty Pertti ja Pasi Lautala ovat päässeet pikkujunnuja ohjaamaan tarvittaessa. Lisäksi kun hiuksia nostattavasti B-junnusarjassa Patrick ”pikku-Patte” Högström ja Hannes Hyttinen ovat saaneet pelata olisi joku valmentaja laittanut pelin poikki.

Loppukaneetti: jos uskoisimme Porvoossakin vain miestenjoukkueen menestykseen, niin tekisimme niin ja panostaisimme vain siihen täysillä. Tänä vuonna kaiken tämän juhlinnan keskellä haluan tuoda esille tuota organisaatioasiaa. Kiitos: Mikko Vento, Sirpa Lund, Heikki Lampinen, Mika Laurila ja Jussi Lahti.

Butchers 2005:
Edustus: Suomenmestari
Naiset: I-divisioonan voitto
A-juniorit: 5.
B-juniorit: SM-hopea
C-juniorit: kausi kesken
D-juniorit: Suomenmestari
E-juniorit: ei kilpailusarja
Lippupallo/tytöt: SM-pronssi

J.Niskanen 14.9.2005/N.Olssonin haastattelu 17.9.2005

3.9. VÄLIERÄ: BUTCHERS-ROOSTERS 24-0 (14-0) KESKUSKENTTÄ, PORVOO

Porvoon aurinkoisella Keskuskentällä nähtiin hieno ottelutapahtuma, kun Helsinkiläinen Roosters tuli Butchersin vieraaksi Vaahteraliigan välierissä. Ottelun voittajalle ei ollut luvassa enempää, eikä vähempää kuin loppuottelupaikka Vaahteramaljaan. Myös yleisö oli löytänyt tiensä paikalle ja Porvoossa kirjattiinkin lähes 550 katsojaa, joka on tämän kauden ennätys.

Ensimmäinen neljännes: Butchersin aloituspotku painui touchbackiksi asti ja tämä antoi jo viitteitä tulevasta erikoisjoukkuepelaamisesta. Roosters palauttaja BJ Paulukselle ei haluttu turhaa antaa mahdollisuutta yrittää isoja pelejä potkun palautuksista. Jo Roostersin ensimmäisessä hyökkäysvuorossa Paulus sai paljon pallonkantovastuuta. Hyökkäys kuitenkin pysäytettiin Matti Lottosen ja Sebastian Karbinin johdolla niille sijoilleen ja Sebastian keräsi muutenkin huiman määrän taklauksia tässä pelissä. Butchers hyökkäyskin tuntui aluksi hieman tunnustelevalta ja pallo meinattiin hukatakin jo kerran, mutta onneksi oma mies sai rähmätyn pallon pelastettua ja näin jouduttiin pallo punttaamaan.
Seuraavalla hyökkäysvuorolla Roosters pelinrakentaja Kalle Karppinen löysi 27 jaardin heittopelillä Henry Myöhäsen, mutta sitten tämäkin hyökkäysvuoro tyrehtyi terävästi pelanneeseen Butchers puolustukseen ja varsinkin Mika Nuikan loistavaan 2 miinusjaardin taklaukseen 3. ja 9 mentävää tilanteessa. Ensimmäisen neljänneksen aikana kenttäasetelmat olivat aavistuksen Roostersille edullisemmat ja kun molempien hyökkäykset kävivät vielä kerran kentällä ja Roosters potkaisijan Kari Hytösen puntti meni touchbackiksi Butchers maalialueelle, aloitti Porvoon hyökkäys aivan neljänneksen loppuhetkillä omalta 20 jaardin linjalta. Butchers pystyikin nyt tuomaan hyökkäystä kentän läpi ja Roostersin ottama syötön vastaanoton häirintä rangaistus toi Butchersin yli puolen kentän.

Toinen neljännes: Nathan Connor rupesi hyökkäyksen linjan tehdessä loistavaa työtä, löytämään aukkoja Roosters puolustuksesta ja kahdella pitkällä siivulla, ensin 19 jaardin ja sitten 14 jaardin juoksulla toimitti pallon ensimmäisen kerran maalialueelle. Sami Mikkonen potkaisi lisäpisteen onnistuneesti ja tilanne 7-0. Roostersin hyökkäysvuoro ei edennyt uusiin yrityksiin ja olikin pakotettu punttaamaan. Pekka Piminäinen palautti potku upeasti lähes puoleen kenttään ja näin hyökkäyksellä erittäin hyvä lähtöpaikka. Nathan Connorin juoksuilla, sekä Tuomas Kivisaaren kiinniotoilla Butchers hyökkäys eteni taas vääjäämättömästi kohti Roosters maalia ja lopuksi Nathan kantoi 4 jaardin juoksupelin TD:ksi. Sami Mikkosen onnistuneen potkun jälkeen tilanne 14-0.
Roostersin vaihduttua hyökkääväksi joukkueeksi sai Tom Tucker urakoitavaa. Tom otti palloa kiinni ja eteni sen kanssa maata pitkin. Roostersin omalta 27 jaardin linjalta alkanut hyökkäysvuoro kuitenkin pysäytettiin Matti Lottosen, Marko Luoman, Pertti Lautalan ja Sebastian Karbinin avustuksella Butchersin 34 jaardin linjalle. Kun vielä Willie King löi Henry Myöhäselle tarkoitetun heiton tämän käsistä pelatulla 4. yrityksellä, oli Butchersin hyökkäysvuoro. Butchers kehittikin vielä neljänneksen loppuun yhden pitkän hyökkäysvuoron, mutta sillä ei tulosta saatu ja taukotilanne 14-0.

Toinen puoliaika/kolmas neljännes: Butchers aloitti puoliajan hyökkävänä joukkueena. Pekka Piminäinen palautti taas vahvasti palloa ja Pekastakin näkee, että mitä tärkeämmät pelit on kyseessä, sen paremmin mies pelaa.Ensimmäisessä hyökkäysvuorossa Butchers eteni omalta 20 jaardin linjalta aina Roostersin 37 jaardin linjalle. Tällä kertaa pallo liikkui enimmäkseen ilmassa ja kiinniottajina Ville Kurvinen, Tuomas Kivisaari sekä Pekka Piminäinen. Tällä kertaa kuitenkin Petrus Penkki säkitettiin Timo Winqvistin ja Aarno Sjöblomin toimesta ja edessä puntti.
Molempien hyökkäykset kävivät taas kertaalleen kentällä, mutta mm. Butchersin puolustus ja varsinkin linja teki kaikkensa vaikeuttaakseen Roosters pelinrakentaja Kalle Karppisen elämää, siinä myös onnistuen. Kallelle ei jätetty juurikaan aikaa tehdä ratkaisuja ja juoksuväylätkin tukittiin tehokkaasti. Lisäksi Kalle vielä loukkasi itseään hieman, eikä pystynyt liikkumaan aivan sillä tavalla, mitä parhaimmillaan. Kun Roosters hyökkäys seuraavan kerran tuli omaan hyökkäysvuoroonsa oli Sami Mikkosen erinomainen puntti pomppinut Roostersin 8 jaardin linjalle, jonne vanha herra Juha Havulehto BJ Pauluksen pysäytti. Butchersille tuomittiin syötön vastaanoton häirintä ja Roosters oli pääsemässä jo tukalasta paikasta ulos. Tilanteessa 1. ja 10 mentävää omalla 25 jaardin linjalla taisteli Santtu Äyräväinen itsensä pallonkantaja Henry Myöhäsen iholle ja taklasi tämän 6 jaardia aloituslinjan taakse. Syvälle omalle alueelle ja tilanteessa 3. yritys ja 16 mentävää Kalle Karppisen hieman uhkarohkea heitto päätyikin Butchers takamies Jari Savelan käsiin ja Jari toikin pallon aina puoleen kenttään asti.
Pallonriiston jälkeisessä hyökkäysvuorossa Petrus Penkkikin osoitti todellista taistelijan luonnetta, kun vapaita laitahyökkääjiä ei löytynyt, kantoi Petrus itse 20 jaardin juoksun uusiin yrityksiin.

Neljäs neljännes: neljänneksen aluksi Nathan kantoi jälleen pallon maaliin ja se olikin hänen päivän 3. TD:nsä 8 jaardin juoksulla. Sami Mikkosen lisäpistepotkun jälkeen tilanne 21-0.
Roosters yritti vielä tulla peliin mukaan ja Mourad Daifi kantoikin pari kertaa tehokkaasti palloa. Lisäksi Roosters yritti pitkillä heittopeleillä saada peliään auki, mutta Butchersin takakenttä oli tilkitty niin tiiviiksi, että siellä ei ylimääräistä tilaa ollut. Pelatun neljännen yrityksen jälkeen Butchersin vuoro hyökätä. Butchers liikuttikin palloa maata pitkin kellon käyttämiseksi ja päätyi puolessa kentässä punttiin. Roostersin hyökkäysvuorolla Kalle Karppisen kävivät säkittämässä vuorotellen Jyri Kontiainen ja Marko Luoma ja näin Roostersia vietiin taaksepäin. Butchersin viimeisellä hyökkäysvuorolla edettiin Nathan Connorin juoksuilla jo Roostersin 18 jaardin linjalle ja tästä Sami Mikkonen nakutti kenttäpotkumaalin haarukkaan ja lopputulokseksi 24-0. Butchers finaaliin, jossa se kohtaa Seinäjoki Crocodilesin.

Vastustaja joukkue oli hyvin scoutattu kummaltakin puolelta ja puolustukset pitivät alussa kenttää hallussa. Peli oli tasokas ja mukaansa tempaava ja yleisö tuntui tykkäävän. Butchers oli sen askeleen edellä koko aika ja puolustus pelasi todella hienon pelin, josta kertoo tuo nolla vastustajan pistesarakkeessakin. Hyökkäys oli tasaisen varma ja teki ne tarvittavat pisteet. Onnistujia oli paljon ja se on todella hieno asia. Vaikka otteluraporttiin onkin nuo muutamat pelaajat nimensä saaneet, niin täytyy kyllä sanoa, että Butchersissa ei heikkoa lenkkiä ollutkaan. Onneksi olkoon pojat!

Yleisö eli koko ottelun ajan hienosti mukana ja tästä palkintona pääsee seuraamaan oman joukkueen edesottamuksia Finnair-stadionilla tulevana lauantaina. KAIKKI PAIKALLE KANNUSTAMAAN!

Päävalmentaja Jan Vilkko: lauantain peli meni erittäin hyvin ja onnistujia oli laajalla rintamalla. Alussa puolustuksessa tuli muutamia ajatusvirheitä, mutta sen jälkeen homma toimi paremmin kuin kertaakaan tällä kaudella. 7 miehen boksilla juoksujaardit pidettiin viimeiselle neljännekselle asti alle 50 jaardissa ja kolmannet downit hoidettiin erittäin hyvin. Toisella puoliajalla odoteltiin lähinnä Roostersin kikkapelejä, mutta he keskittyivät pitkiin heittoihin.

Puolustus oli tasaisen kova ja alkaa olla sillä tasolla millä tässä vaiheessa pitääkin olla. Erikoisjoukkueissa onnistuttiin erittäin hyvin kun palautukset peitettiin tehokkaasti Mikkosen loistavien potkujen jälkeen. Lisäksi hyökkäyksen linja oli lauantaina todella vahva. Valmennuksellisesti sekoiltiin vähän ekan puoliajan kellonkäytön kanssa. Loppuun haluttiin onnistunut potkumaali finaalia ajatellen.

J.Niskanen 5.9.2005

27.8. BUTCHERS-CROCODILES 19-28 (9-13) KESKUSKENTTÄ, PORVOO

Porvoon Butchersin ja Seinäjoki Crocodilesin peli oli juuri niin tasainen ja jännittävä, kuin etukäteen saatettiin odottaa.

Ensimmäinen neljännes: Butchers aloitti hyökkäävänä joukkueena ja otti ensimmäisellä vuorollaan kaksi kertaa uudet yritykset, kunnes hyökkäys pysähtyi puoleen kenttään ja edessä puntti. Crocodiles hyökkäys keräsi kerran uudet yritykset, mutta senkin hyökkäys pysähtyi puoleen kenttään. Puntin pompattua touchbackiksi Butchers hyökkäys aloitti oman vuoronsa omalta 20 jaardin linjalta. Palloa koppasi tässä vuorossa mm. pirteästi esiintynyt Ville Kurvinen, mutta nyt eteneminen pysähtyi Crocodilesin 40 jaardin linjalle ja edessä puntti. Sami Mikkosen hyvän puntin jälkeen Crocodiles lähti hyökkäysvuoroonsa omalta 11 jaardin linjalta. Pelinrakentaja David Bateman kantoi itse vahvasti palloa ja kun Crocodiles eteni jo puoleen kenttään, Batemanin millimetrin tarkka heitto löysi toisen Crocodiles urakoitsijan John Perrigon käsiin. Perrigo kiitti ja kirmaisi 48 jaardin heittopelin maalialueelle. Butchers onnistui kuitenkin blokkaamaan lisäpisteyrityksen ja tilanne vierailijoille 0-6.

Toinen neljännes: aloituspotku palutettiin Ville Kurvisen toimesta peräti Crocodilesin 46 jaardin linjalle ja jo tässä ensimmäisessä hyökkäysvuorossaan Crocodiles maalin jälkeen Butchers kuittasi. Petrus Penkin 2 jaardin heitto tavoitti Willie Kingin ja kuin toisintona Crocodiles lisäpisteestä, tälläkin kertaa lisäpistepotku blokattiin, oli tilanne tasan 6-6. Crocodiles hyökkäys kävi kentällä, mutta ei saavuttanut mainittavampaa etenemistä ja punttasi pallon. Ville Kurvinen teki taas Villet ja pallon vieressä tuijotellut Crocodiles pelaaja sai mojovan pommin, Ville nappasi pallon ja kantoi sen Crocodilesin 30 jaardin viivalle. Butchersin hyökkäysvuorolla kuitenkin urakoimalla töitä tehnyt John Perrigo pääsi Petrus Penkin heiton väliin ja palautti sitä 72 jaardia lähes maalialueelle asti. Teemu Ivalon 4 jaardin juoksupelillä Crocodiles siirtyi johtoon ja kun T. Natrin lisäpistepotkukin onnistui, oli tilanne 6-13. Butchers kehitti hyvän hyökkäysvuoron omalta 20 jaardin linjalta aina Crocodilesin 22 jaardin linjalle, josta Sami Mikkonen potkaisi 37 jaardin potkulla pallon haarukkaan ja taukotilanteeksi 9-13.

Toinen puoliaika alkoi Crocodiles hyökkäyksellä, mutta vailla tulosta. Butchers pystyi taas omalla hyökkäysvuorollaan liikuttamaan palloa tehokkaasti ja siirtyi Nathan Connorin 7 jaardin maalilla, sekä onnistuneella Sami Mikkosen lisäpistepotkulla 16-13 johtoon. Molempien hyökkäykset kävivät kentällä kertaalleen, mutta puolustukset olivat laittaneet ovet kiinni. Crocodiles kehitti kolmannen kolmanneksen lopussa hyökkäysvuoron, jossa Bateman-Jukka Satola akseli toimi ja Satola vei 41 jaardin heittopelin maaliin. Kun Natrin blokattua lisäpistepotkua vielä pomputeltiin sulle-mulle-periaatteella, niin onnekkaasti Crocodiles sai vielä 2 lisäpistettä. Näin tilanne 16-21 vierailijoille.
Butchers kehitti tehokkaan hyökkäysvuoron kolmannen neljänneksen lopulla, kun hyökkäyksen linja avasi bussin mentävän reiän Nathan Connorille joka kiisikin 29 jaardin juoksupelin. Lisäksi kun Penkki-Kurvinen akseli toimi 38 jaardin heittopelin arvoisesti, oltiinkin jo todella lähellä Crocodiles maalialuetta. Pekka Piminäinen nappasi vielä kopin ja Nathan Connor kantoi pallon jo Crocodilesin 6 jaardin linjalle, josta Butchers hyökkäyksellä oli 4 yritystä viedä pallo maaliin. Crocodiles puolustus kuitenkin rupesi lunastamaan rajulla taistelulla titteliään parhaasta puolustuksesta ja esti kuin estikin Butchersin TD:n. Crocodilesin hyökkäysvuoro alkoi omalta 4 jaardin linjalta ja tällä kertaa onnistuneen heiton jälkeen Willie King riisti pallon Marko Rissasen käsistä ja Butchers hyökkäys paikalle Crocodilesin 22 jaardin linjalla.
Tälläkin kertaa Crocodiles puolustus pysyi tiukkana ja Butchers kavensi Sami Mikkosen 22 jaardin kenttäpotkumaalilla tilanteeksi 19-21. Aloituspotkun jälkeen Crocodiles hyökkäys kehitti hyökkäysvuoron, jola se eteni jo aivan Butchers maalin tuntumaan. Pienellä uhkapelillä pelaamalla 4. ja 2 mentävää Butchersin 12 jaardin linjalla se onnistui jatkamaan hyökkäysvuoroaan. Teemu Ivalon 3 jaardin juoksulla ja Natrin onnistuneella lisäpistepotkulla tilanteeksi 19-28. Pelikelloa oli jäljellä todella vähän ja Butchers hyökkäys onnistui vielä tuomaan pallon Crocodilesin 35 jaardin linjalle asti, mutta sitten tiimalasin hiekka loppui ja lopputulokseksi 19-28 Crocodilesille.

Peli oli tasainen ja jännittävä viimeiseen minuuttiin asti. Crocodiles puolustus oli juuri niinä kriittisinä hetkinä neljännellä neljänneksellä parhaimmillaan ja esti Butchersia puristamasta ohi. Peli oli tarkkaa ja vírheitä nähtiin varsin vähän ja kun niitä nähtiin, niin vastustaja rankaisi niistä armotta. Crocodiles vei runkosarjan, mutta pudotuspelit alkavat jo viikon kuluttua, joten laakereilleen ei voi jäädä lepäämään. Butchers pelasi hyvän ottelun, mutta pari virhettä maksoi pari TD:tä ja niillä nämä tiukat pelit ratkaistaan. Pelit kuitenkin jatkuvat ja kauden tärkeimmät pelit ovat edessäpäin.

Butchersin puolustuksessa kunnostautui mm. tukimies Sebastian Karbin, jonka huikea 5 taklausta ja 8 avustusta, kertovat todella suuresta työmäärästä. Oikeastaan koko linjamies-/tukimiesosasto saa hyvän arvosanan ottelusta, sillä missään vaiheessa Crocodilesin pelätty juoksupeli ei toiminut

Hyökkäyksen puolella Petrus Penkki heitti palloa 39 kertaa, joista 27 onnistuneita, jaardeja kertyi 261. Ville Kurvinen oli hyvässä vedossa ja esittikin yleisöön menevää pallonpalautustyöskentelyä. Willie King esitti taas hyviä otteita niin hyökkäyksessä, kuin puolustuksessakin.

Butchersin parhaana palkittiin Ville Kurvinen ja Crocodilesin parhaana molempiin suuntiin urakoineen John Perrigon.

Puolustus/Jan Vilkko: Peli oli päällisin puolin ihan kelvollista perusvääntöä. Alussa tehtiin molemmin puolin palloa iso virhe ja Seinäjoki kiitti 13 pisteen verran. Sen jälkeen puolustus pelasi vähintäänkin kohtuullisesti, vaikka pari hienoa heittoa onnistuikin. Juoksua vastaan tiedetään osaavamme pelata paremmin. Sisemmän laitahyökkääjän kanssa oli vähän muistikatkoksia, kun nykyään TE on kentällä melkein harvinaisuus. Ei nyt ainakaan jäänyt sellainen kuva että Mestaruuden voittaminen olisi mahdotonta, nyt vaan huolehdittava ensin että finaaliin päästään. Lopussa Crocotiilit tarjosivat runsaalle Porvoolaisyleisölle vielä oppitunnin miten omaa joukkuetta "kannustetaan" ratkaisuhetkillä. Toivottavasti lauantaina yleisöä on vielä enemmän kun Roosters vihdoin ja viimein saadaan Porvooseen saakka!

Hyökkäys/Nikko Olsson: Tasaista vääntöä, jossa virheet ratkaisivat. Hyökkäyksen puolelta kohtuullisen hyvä peli muutamilla virheillä maustettuna. Pientä hiomista seuraaviin peleihin siis jäi. Red zonella pitää parantaa peliä ja viedä pallo väkisin maalialueelle. Nyt edessä on kauden tärkeimmät pelit, joten vanhojen muistelu on turhaa.
Näistä kommenteista on sitten ihan turha tehdä mitään syväanalyysiä.

J.Niskanen 28.8.2005/VALMENTAJAHAASTATTELU 30.8.2005

20.8. BUTCHERS-RAJARITARIT 58-0 (37-0) KESKUSKENTTÄ, PORVOO

Porvoon Butchers kohtasi lauantaina Lappeenrannan Rajaritarit. Edellisissä peleissä Butchers oli kokenut niukan tappion Roostersille, kun taas Rajaritarit oli voittanut Jyväskylä Jaguaarit selvästi. Pelin alku hieman viivästyi kun Rajaritarit olivat jättäneet pelipaidat kotiin ja lainapaitoja jouduttiin hiukan aikaa odottamaan.

Ensimmäinen neljännes: peli alkoi Butchersin aloituspotkulla ja Rajaritarit hyökkäys eteni pelinrakentaja Gary Brashearin heitolla Landon Whitelle kerran uusiin yrityksiin. Tilanteessa 3. ja 1 jaardia uusiin, Butchersin vanha herra Juha Havulehto oli kuitenkin hyökkäyksen jatkumisesta toista mieltä ja taklasi pallonkantajan 6 jaardia aloituslinjan taakse. Puntin jälkeen Butchers hyökkäys kävi kentällä ja sai kerättyä 2 kertaa uudet yritykset, mutta hyvin aloittanut Rajaritari puolustus pysäytti hyökkäyksen puoleen kenttään ja Butcherskin suoritti puntin. Rajaritari hyökkäys kävi kentällä ja parivaljakko Brashears-White veivät sen kerran uusiin yrityksiin, mutta jälleen edessä puntti ja Butchers hyökkäys kentälle. Tässä hyökkäysvuorossa pallo kulki maassa ja ilmassa ja hyökkäysvuoro veikin jo Rajaritareiden 21 jaardin linjalle. Tilanteessa 4. ja 10 jaardia uusiin, päätettiin yrittää kenttäpotkumaalia. Sami Mikkonen onnistui ja isännät siirtyivät 3-0 johtoon.
Aloituspotkun jälkeen Rajaritarit eivät sitten enää edenneetkään ja tästä pitivät huolta mm. Sebastian Karbin ja Jyri Kontiainen, jotka pitivät Rajaritari keskushyökkääjien juoksuyritykset kurissa. Butchers hyökkäys pääsi puntin jälkeen hieman huonossa kenttäasemassa kentälle, omalta 9 jaardin linjalta, kun Butchersille tuomittiin puntin palautuksen aikana rangaistus estämisestä. Penkin heitoilla Matti Lahdelle ja Pekka Piminäiselle, kuitenkin ahdingosta selvittiin väljemmille vesille, mutta taas onnistui Rajaritari puolustus pysäyttämään isäntäjoukkue puoleen kenttään ja seurauksena puntti.
Heti seuraavassa pelissä pelinrakentaja Brashearsin heiton väliin kerkesi Tuomas Marttila ja Butchers sai pallon haltuunsa erittäin hyvästä kenttäasemasta Rajaritareiden 34 jaardin linjalla. Petrus Penkin 32 jaardin heitolla Ville Kurvinen toi Butchersin ensimmäisen TD:n ja Sami Mikkosen lisäpistepotkun painuttua haarukkaan oli tilanne 10-0.

Tämän jälkeen kentällä ei sitten nähty oikeastaan muuta kuin Butchers näytöstä. Rajaritarit etenivät omalla hyökkäysvuorollaan lähinnä taaksepäin ja puntin jälkeen Ville Kurvinen palautti sen lähes puoleen kenttään. Penkin pitkä 33 jaardin heittopeli tällä kertaa Willie Kingin näppeihin ja tämän jälkeen Nathan Connorin 9 jaardin juoksupeli maalialueelle. Sami Mikkonen onnistui jälleen lisäpistepotkussa, tilanne 17-0.  Seuraavassa Rajaritarien hyökkäysvuorossa tuskaa kasvatti Butchersin puolustuksen linjamies Pertti Lautala, joka säkitti Rajaritareiden pelinrakentaja Gary Brashearin kauas aloituslinjan taakse ja puntin jälkeen hyvästä kenttäasemasta hyökkäämään päässyt Butchers teki Willie Kingin pitkän 47 jaardin kiinnioton ja Sami Mikkosen lisäpistepotkun jälkeen tilanteeksi 24-0.
Seuraavalla Rajaritareiden hyökkäysvuorolla pelinrakentaja Brashierin säkitti Pertti Lautala ja Marko Luoma. Taas joutui Rajaritarit punttaamaan ja Butchers pääsi hyvästä kenttäasemasta hyökkäämään. Tällä kertaa Penkin 5 jaardin heiton nappasi Jussi Lahti maalialueella, mutta tällä kertaa ei lisäpistepotku onnistunut ja lukemat 30-0.
Seuraavan aloituspotkun jälkeen Butchersin Ari Evwaraye nappasi Rajaritareiden rähmäämän pallon hyppysiinsä Rajaritareiden 10 jaardin linjalla ja aivan toisen neljänneksen loppuhetkillä Nathan Connor juoksikin 10 jaardin TD:n ja Mikkosen onnistuneen lisäpistepotkun jälkeen tilanne jo 37-0, joka jäi myös taukotulokseksi.

Toinen puoliaika/kolmas neljännes: Butchers aloitti hyökkäävänä joukkueena vahvasti ja ensimmäisellä hyökkäysvuorolla Pekka Piminäinen teki 5 jaardin heittopelistä TD:n. Jälleen myös Sami Mikkonen onnistui lisäpistepotkussa ja tilanne 44-0 kotijoukkueelle. Rajaritareiden seuraavalla hyökkäysvuorolla tuhojaan kävi tekemässä Butchersin tukimies Sebastian Karbin joka vei Rajaritari hyökkäystä takapakkia. Lisäksi kuntoutunut Jari Savela esitti takakentällä hyviä otteita ja Rajaritarit hyökkäys ei edennyt mihinkään, näin edessä taas puntti. Butchers hyökkäys toimi omassa hyökkäysvuorossaan monipuolisesti ja Nathan Connorin, Pekka Piminäisen ja Willie Kingin tuodessa palloa lähemmäs maalialuetta hyökkäysvuoron pääsi viimeistelemään 15 jaardin heittopelillä Matti Lahti. Sami Mikkonen onnistui potkaisemaan lisäpisteen sisään, tilanne 51-0.
Seuraavassa hyökkäysvuorossa Rajaritareiden pelinrakentajan säkitysvuorossa oli Matti Lottonen ja jälleen edessä puntti syvältä omalta alueelta.

Neljäs neljännes: Nathan Connor toi tällä hyökkäysvuorolla palloa eteenpäin 7 kannolla 51 jaardia ja pääsi kuittaamaan TD:n 1 jaardin vahvalla juoksulla. Sami Mikkonen onnistui lisäpisteessä ja teki tilanteeksi 58-0, joka oli myös lopputulos. Butchersin viimeisen aloituspotkun jälkeen hyvin pelannut Butchers laitahyökkääjä Matti Lahti sai (ainakin katsomon mukaan) kohtuuttoman kovan rangaistuksen, kun Rajaritareiden potkunpalauttaja oli maassa ja hän kävi tätä koskettamassa. Tuomari tulkitsi henkilökohtaisen virheen ja Masa ulos pelistä. 

Peli oli varsin mollivoittoinen vierailija Rajaritareille. Butchers puolustus oli liian kova pala ritari hyökkäykselle ja pallosta jouduttiin luopumaan poikkeuksetta syvällä omalla alueella. Sitten kentälle saapui tehokas Butchers hyökkäys, joka lähes jokaisella hyökkäysvuorolla vei pallon maaliin asti, lukuun ottamatta ensimmäistä neljännestä. Puolustus oli uskomattoman vaikea ohitettava Rajaritari hyökkäykselle. Niminä puolustuksesta voidaan nostaa ainakin kuntoutunut Jari Savela (5 taklausta), Ari Evwaraye (1,5 säkkiä+1,5 taklausta linjan taakse+rähmäyksen poiminta+parhaat tuuletukset -22 jaardia!), Pertti Lautala (1,5 säkkiä+2,5 taklausta linjan taakse -25 jaardia!), Sebastian Karbin (3,5 taklausta+1 taklaus linjan taakse),  Marko "Faija" Luoma (1 säkki+1 taklaus linjan taakse -10 jaardia), Juha "naavaparta" Havulehto (1 taklaus linjan taakse). Toisaalta puolustuksen takakenttä oli niin tukossa, että Rajaritareiden alussa kulkenut heitto oli toisen neljänneksen jälkeen vain häilyvä varjo.
Hyökkäys onnistui taas todella hyvin. Alku oli hieman tunnustelevan omaista ja Rajaritarien puolustus taisteli hyvin. Sitten alkoi ruletti pyörimään, eikä lappeenrantalaisilla ollut mitään eväitä pysäyttää sitä. Petrus Penkki osoitti taas, ettei käsi vapise ja kuka on se joka käskee. 323 heittojaardia on hyvä osoitus tästä. Ilahduttavaa heittohyökkäyksessä oli onnistumiset laajalla rintamalla ja pallon vastaanottajina sekä maalintekijöinä oli melkein jokainen laitahyökkääjä . Nathan Connor kantoi palloa 200 jaardia ja on tällä kaudella vienyt palloa pitkin kentän pintaa jo yli 1000 jaardia.
Rajaritarit hyökkäys sai koko pelissä vain 3 kertaa ensimmäiset yritykset ja eteni 33 yrityksellä 15 jaardia. Butchersin vastaavat lukemat ovat 24 kertaa ensimmäiset yritykset ja 63 yrityksellä 523 jaardia. Butchers puolustus keräsi säkkejä 5 kappaletta ja vei muutenkin Rajaritareiden hyökkäystä taaksepäin. Seuraavaksi Butchers kohtaakin Vaahteraliigan runkosarjan päätöspelissä Seinäjoki Crocodilesin ja silloin viimeistään nähdään, missä mennään.

Pelin parhaina palkittiin:
Butchers: Nathan Connor
Rajaritarit: Landon White

Ruusupelaajat:
3 ruusua: Nathan Connor
2 ruusua: Sebastian Karbin
1 ruusu: Pertti Lautala

Puolustus/Jan Vilkko: ottelun alku lähti vähän nihkeästi liikkeelle, ja meinasi alkaa jo huolestuttamaan. Ekalla neljänneksellä ei saatu aikaan kun potkumaali ja puolustuksessa oltiin vähän huolimattomia. Sitten homma lähti käyntiin ja loppu oli sellaista mitä sen kotikentällä pitääkin olla. Puolustuksessa saatiin kokeiltua paljon uusia juttuja sekä jaettua vastuuta aika tasaisesti 20 pelaajalle. Tämä antoi uskoa ja selkeytti loppukautta ajatellen ja nyt kun harjoitellaan kunnolla on kaikki omissa käsissä. Seuraavalle kolmelle viikolle ei ole motivointiongelmia..

Hyökkäys/Nikko Olsson: ensimmäinen neljännes oli vielä vähän hermostunutta peliä hyökkäyksen puolelta. Pieniä virheitä tehtiin eikä sen takia maalinteko onnistunut. Toisella neljänneksellä onnistumisien kautta peli lähti rullaamaan. Kun toisen neljänneksen lopussa saatiin vielä muutama maali niin vastustajan selkäranka katkesi siihen. Toinen puoliaika oli helpompi vastustajan väsyessä. Positiivista ottelussa oli se että heittopuolella palloa saatiin jaettu tasaisesti eri miehille. Juoksu tuntuu kulkevan peli peliltä paremmin ja paremmin.

Kuvia ottelusta näet klikkaamalla tästä

J.Niskanen 21.8.2005/valmentajakommentit 23.8.

Sivun alkuun

13.8. BUTCHERS-ROOSTERS 14-17 (7-7)  VELODROMI, HELSINKI

Lauantaina pelattiin Vaahteraliigassa iltaotteluna erikoinen kohtaaminen. Porvoo Butchersin ja Helsinki Roostersin välinen ottelu oli Porvoon kotipeli, mutta se pelattiin poikkeuksellisesti Helsingin Velodromilla, koska viime päivien rankkasateet olivat pehmittäneet kentät pelikelvottomiksi Porvoossa.

Itse peli oli kaikesta ympärillä pörränneestä ”oheistoiminnasta” (kuten tuo ottelupaikan vaihto jne.) huolimatta erittäin viihdyttävä ja jännittävä. Roosters oli sisuuntunut edellisen viikonlopun tappiostaan ja esiintyi taistellen ”vieraskentällä”. Butchers pelasi myös kelpo ottelun, mutta aivan samanlaiseen lentoon ei peli lähtenyt, kuin se on parhaimmillaan tänä vuonna yltänyt.

Ensimmäinen neljännes: Butchers aloitti pelin hyvin, kun se aloituspotkun jälkeen suoraan sanoen ryösti pallon Roostersilta ja muuttuikin yllättäen hyökkääväksi joukkueeksi Roostersin 34 jaardin linjalla. Petrus Penkin onnistuneet heitot siivittivät Ville Kurvista ja Willie Kingiä. Tilanteessa 3. ja 5 jaardia maaliin Petrus Penkin heitto tavoitti Willie Kingin ja avausmaali kotijoukkueelle. Sami Mikkosen onnistuneen lisäpistepotkun jälkeen Butchers johti 7-0.
Roosters kuitenkin vastasi tähän heti seuraavalla hyökkäysvuorolla ja kantoivat palloa vahvasti mm. Andre Kipahtin, Tom Tuckerin sekä Marko Vartiaisen juoksuilla vahvasti. Marko Luoma tosin aiheutti hankaluuksia Kipahtille taklaamalla niin, että pallo irtosi pallonkantajan hallusta ja sen jälkeen muutaman sekunnin kentällä nähtiin koripallomaista pompottelua. Pallo kuitenkin jäi Roostersin haltuun ja tilanteessa 3. ja 26 jaardia edettävää Kalle Karppisen illan ensimmäinen kahdesta onnistuneesta heitosta tavoitti Henry Myöhäsen kädet ja 39 jaardin heittopelillä uudet yritykset. Roosters pääsi Butchersin 20 jaardin linjalle, josta Kalle Karppisen viimeinen onnistunut heitto ottelussa tavoitti Henry Myöhäsen maalialueella ja tilanne kaventui. Kari Hytösen lisäpistepotkun jälkeen tilanne tasan 7-7.

Toinen neljännes: hyökkäysvuorot vaihtelivat tasaiseen kun puolustukset sulkivat etenemismahdollisuudet. Palloa puntattiin vuorotahtiin ja suorituksina nähtiin mm. Tomi Luhtalan Hasekmainen "backhandsack". Porvoolaisten kannalta neljänneksen dramaattisin hetki oli kun pelinrakentaja Penkki päästiin taklaamaan  kaukana aloituslinjan takana ja Petrus jättikin kentän hetkeksi. Ohjaimiin tarttui Willie King, mutta kovassa paineessa Willie heitti Butchersin kauden ensimmäisen syötönkatkon. Petruksen loukkaantuminen ei onneksi ollut niin vakava, että hän olisi pelin joutunut keskeyttämään, vaan palsi jo seuraavassa hyökkäysvuorossa takaisin. Tässä vaiheessa näytti, että hyökkäyksen rytmi hieman sekosi ja tulosta ei tullut toivotulla tavalla. Puolustus kuitenkin lunasti kerran pallon Butchersille pakottamalla Roostersin Tom Tuckerin rähmäykseen. Pelikello oli jo käynyt lähes loppuun ja toinen neljännes päätettiin polven.

Kolmas neljännes: neljännes alkoi Butchersin hyökkäysvuorolla ja se etenikin hienosti heittopeleillä vastaanottajina Pekka Piminäinen ja Willie King. Roostersin 26 jaardin linjalla onnistui Roostersin puolustuksen linjamies nostamaan kätensä Petrus Penkin heiton eteen ja näin pallo korkeana kaarena ilmaan ja Roostersin Kalle karppisen syliin. Roosters onnistui kehittämään hyvän hyökkäysvuoron ja mm. Tom Tucker kantoi palloa vahvasti. Hyökkäysvuoron päätteeksi Marko Vartiainen kantoi 3 jaardin juoksupelin maaliin ja Kari Hytösen onnistuneen lisäpistepotkun jälkeen tilanne 7-14 Roostersille.

Neljäs neljännes: neljänneksen alussa Butchersin Pertti Lautala säkitti pelinrakentaja Karppisen syvälle omalle alueelleen ja puntin, sekä Pekka Piminäisen palautuksen jälkeen Butchers pääsi hyökkäämään erittäin hyvästä kenttäasemasta Roostersin 28 jaardin linjalta.  Akseli Penkki-King toimikin hienosti ja 26 jaardin heittopeli maaliin ja Sami Mikkosen lisäpistepotkun jälkeen tilanne tasan 14-14. Tasatilanteessa tahkottiinkin aivan pelin loppuhetkille asti kun Butchers hyökkäys pelasi 4. yrityksen Roostersin 37 jaardin linjalla, mutta ei onnistunut ja Roosters pääsi omaan hyökkäysvuoroonsa tästä pisteestä. Roosters kantoikin vahvasti palloa aivan Butchers maalialueen tuntumaan ja kun pelikellossa oli enää 5 sekuntia jäljellä potkaisi Kari Hytönen kenttäpotkumaalin sisään ja näin Roosters voittoon lukemin 14-17.

Butchersin peli alkoi hyvin hyökkäyksen osalta, kun se teki heti ensimmäisessä vuorossaan maalin. Roosters kuitenkin vastasi nopeasti ja tasoitti pelin lähes samoin tein. Tämän jälkeen näyttämölle astuivat molempien puolustukset ja ajoittain peli muistutti asemasotaa, kun pallo ei juurikaan edennyt ja puntit seurasivat toisiaan. Roosters oli juuri niin kiukkuinen, kuin edellisen viikonlopun tappio antoi ymmärtää. Pelinrakentaja Penkille ei jätetty juurikaan aikaa, vaan vahvaksi tiedetty puolustus pystyi antamaan painetta koko aika. Butchers puolustus ei jäänyt pekkaa pahemmaksi, mutta pari kertaa Roostersin vahva wishbone juoksuhyökkäys vei puolustuksen keskustaa. Penkin loukkaantuminen näytti pahalta ja varmasti muutama rukous katsomossa sinkoutui ilmaan. Petrus on kuitenkin kova luu ja tuli johtamaan peliä jo seuraavassa hyökkäysvuorossa.

Kaiken kaikkiaan peli oli hieman takkuisen näköistä kotijoukkueelta. Lieneekö kentänvaihto sekoilu ollut osaltaan murtamassa latausta? Pelillehän saatiin perjantain lupa pelata, mutta sillä ehdolla ettei yön/aamun aikana sataisi. Onneksi säänhaltijat kuulivat tämän ja järjestivätkin melkoisen rankkasateen lauantai aamuksi. Pelin jälkeen seuran puuhamiehet olivat kyllä enemmänkin kuin poikki. Tämmöistä rumbaa ei toivoisi pahimmalle vihamiehellekään. Butchers väki kuitenkin osoitti, että tuntien varoitusajalla se pystyy järjestämään ottelutapahtuman kentälle kuin kentälle. Toivottavasti sateet hellittävät ja ensi viikonloppuna päästäisiin pelaamaan Keskuskentälle. Lappeenrannassa järjestettävä peli voisi olla jo vähän liikaa? Ei sillä ettei se onnistuisi...

Pelin parhaina palkittiin
Butchers: Pertti Lautala
Roosters: Tom Tucker

Ruusupelaajat:
3 ruusua Tom Tucker
2 ruusua Willie King
1 ruusu Marko Vartiainen

J.Niskanen 15.8.2005

Sivun alkuun

6.8. BUTCHERS-WOLVERINES 28-9 (21-7), KESKUSKENTTÄ, PORVOO

Porvoon Butchersin ja Helsinki Wolverinesin välinen ottelu oli molempien ensimmäinen ottelu EM-kisojen jälkeen. Butchersilla maajoukkueessa olleet pelaajat olivat kohdanneet hieman loukkaantumisia ja pahimpana näistä Juha Lampisen vamma joka pitää hänet poissa koko loppu kauden.
Wolverinesin oli muutettava peliään, koska se oli saanut joukkueiden ensimmäisessä kohtaamisessa Helsingin Velodromilla maistaa tappion karvasta kalkkia lukemin 0-40. Varsinkin hyökkäyspeliä oli pakko petrata, ettei ottelusta jäisi nollatulosta kouraan. Lisäksi puolustuksen olisi löydettävä eväitä Butchersin äärimmäisen vaarallisen heittohyökkäyksen pysäyttämiseksi.

Peli alkoikin melko tasaisesti ja hyökkäysvuorot vaihtelivat tasaisesti. Butchers kyllä sai jo ensimmäisiä yrityksiä ja liikutti muutenkin tehokkaammin palloa ja Butchers hienokseltaan hallitsi neljännestä. Neljänneksen loppupuolella Petrus Penkin 8 jaardin heitto löysi laitahyökkääjä Willie Kingin, jota ennen oli edeltänyt mm. Tuomas Kivisaaren hieno 23 jaardin heittopeli ja Sami Mikkosen lisäpistepotkun jälkeen tilanne 7-0 kotijoukkueelle. Wolverines hyökkäsikin seuraavan hyökkäysvuoronsa pienoisella riskilläkin, kun se tilanteessa 4. ja 10 mentävää omalla 44 jaardin linjalla pelasivatkin puntti kikkapelin joka toikin uudet yritykset.

Toisen neljänneksen aloitti Butchers puolustuksen yksi kokeneimmista pelaajista Juha Havulehto, komealla runningback säkillä kun Wolverines yritti pelata neljännen yrityksen. Edellisellä kerralla neljäs yritys oli onnistuneesti pelattu, mutta tällä kertaa se leikki loppui siihen. Wolverines kuitenkin onnistui etenemään toisella neljänneksellä jo peräti Butchersin 1 jaardin linjalle. Kuitenkin oma hätäily ja väärä aloitus veivät hyökkäystä taaksepäin ja puolustuksen uhrautuva peli pysäytti Wolverines hyökkäyksen täysin. Puolustuksen tähtinä tilanteessa häärivät takakentän vasen puoli ja Janne Oksala sekä Willie King. Lisäksi Matti Lottonen esitti hienoa taistelijan luonnetta ja vei vielä 3. yrityksellä luonnon pois Anthony Tealilta ja Wolverines joutui yrittämään kenttäpotkumaalia 3 jaardin etäisyydeltä. Potku kuitenkin leijaili oikealta leveäksi ja näin hyökkäysvuoro Butchersille ja puolustus sai ansaitusti raikuvat aplodit kotiyleisöltä.
Butchers pääsi omaan hyökkäysvuoroonsa syvältä omalta kenttäpuolelta, mutta sitten tilanteessa 3. ja 10 edettävää omalla 20 jaardin linjalla, raivasivat Marko Puustinen ja Peter Lindholm Nathan Connorille rekan kokoisen aukon, josta vikkeläjalkainen Kanadalainen kantoikin kotiyleisön suureksi riemuksi 80 jaardin juoksupelin pohjiin. Sami Mikkonen potkaisi taas varmasti lisäpisteen sisään ja tilanne 14-0 Butchersille. Porvoolaiset ovat aina rakastaneet poikiaan, jotka raivaavat pitkiä hienoja juoksupelejä ja tekevät niitä ja varmasti Nathan Connorkin on taas lähempänä Porvoolaisten sydämiä näin hienoilla peleillä.
Wolverines ei kuitenkaan tästä hätkähtänyt ja pelinrakentaja Jarkko Niemisen heitot alkoivatkin löytää laitahyökkääjiään pelottavan tarkasti. Jarkko Nieminen heitti muutenkin ottelussa todella hyvin ja katsomon mielestä ehkä välillä liiankin hyvin ;-). Mukaan mahtui mm. 44 jaardin heitto Kujansuulle ja loppujen lopuksi Anatole Wiik teki Wolverinesin ensimmäisen TD:n ja kun Luomajoki potkaisi lisäpisteen haarukkaan, oltiin tilanteessa 14-7.
Butchers kuitenkin vastasi vielä seuraavalla hyökkäysvuorolla. Petrus Penkin heitot löysivät Pekka Piminäisen sekä Ville Kurvisen, jotka kiidättivätkin palloa pikavauhtia kentän poikki, mukana mm. Ville Kurvisen komea 35 jaardin kiinniotto. Maalin viimeisteli 13 jaardin juoksulla Nathan Connor ja Sami Mikkosen onnistuneen lisäpisteen jälkeen tilanne 21-7.
Neljänneksen lopussa Wolverines yritti vielä heittää ja kaventaa tilannetta, mutta Porvoon takakenttää on vaikea murtaa ja näin neljännes loppui.

Kolmannen neljänneksen ensimmäisessä pelissä keskushyökkääjät Kalle Peltonen ja Nathan Connor kantoivat palloa tehokkaasti. Nathan Connor säväytti taas yleisöä 40 jaardin juoksupelillä ja katsomon lemmikki Kalle Peltonen kantoi vahvasti 1 jaardin juoksupelin maalialueelle ja Sami Mikkosen onnistuttua taas lisäpisteessä Butchersilla oli jo hieman helpompi hengittää. Tilanne 28-7.
Wolverines ei juurikaan seuraavassa hyökkäysvuorossa edennyt, paitsi Butchersin tekemällä kasvosuojukseen tarttumisella, jolla joukkue eteni vain omalle 38 jaardin linjalle.
Wolverines kuitenkin kehitti hyvän puolustusvuoron, kun puntin jälkeen Butchers oli syvällä omassa päädyssä. Butchers vielä omatoimisesti lisäsi omaa tuskaansa ottamalla väärästä aloituksesta 5 jaardin rangaistuksen. Tilanteessa 3. ja 8 mentävää omalla 8 jaardin linjalla, Wolverinesin puolustus onnistui ahdistamaan pelinrakentaja Penkin omalle maalialueelle ja kun Petrus pallosta pakkotilanteessa yritti eroon päästä, tulkittiin syöttö tahallisesti epäonnistuneeksi. Näin Wolverines puolustus ansaitsi safetyna 2 pistettä joukkueelleen ja tilanne 28-9.
Wolverines kehitti vielä hyvän hyökkäysvuoron, jossa mm. Sami Revon juoksuilla edettiinkin jo omalta 37 jaardin linjalta Butchersin 3 jaardin linjalle.

Neljännellä neljänneksellä Butchersin 3 jaardin linjalle edennyt Wolverines pystyi jo varmaan maistamaan TD:n maun huulillaan, mutta nelikko Mika Nuikka, Pertti Lautala, Marko Luoma ja Matti Lottonen oli hieman eri mieltä asiasta. Wolverines nyhjäsi Butchers-muuria vasten, mutta ilman tulosta ja Butchers sai hyökkäys vuoron omalla 3 jaardin linjalla. Nopeasti Butchers hyökkäys etenikin puoleen kenttään asti, mutta sitten pallo jouduttiin punttaamaan. Suurin peli lopussa nähtiin kun riskillä heittohyökännyt Wolverines sinkautti pallon Tuomas Marttilan käsiin joka kumarsi ja kiitti syötönkatkosta. Loppu olikin pelkkää kosmetiikkaa ja näin oli peli taputeltu. Butchers voittoon numeroin 28-9.

Kaiken kaikkiaan taas hyvä suoritus kotijoukkueelta. Katsomossakin oli ”orastavaa” kannustusta ja tunnelma 8½. Parhaita hetkiä oli kun selkä seinää vasten hurmiossa puolustanut teurastajaryhmä piti vieraat pois maalialueelta ja kun hyökkäys raivasi itsensä vaikeistakin paikoista väljemmille vesille. Kuitenkin hieman häiritsi taas liian monet rangaistukset. Tiukoissa peleissä näilläkin on oma momenttinsa, joten niitä olisi hyvä karsia jo tässä vaiheessa.
Pelissä oli taas paljon mainioita suorituksia, joita ei valitettavasti näy otteluraportissa. Mainitsemisen arvoisia katsomoon näkyneitä otteita esittivät mm Santtu Äyräväinen pirteällä pelaamisellaan, Ari Evwarayen hyvät otteet erikoisjoukkueissa, hyökkäyksestä Pasi Lautalan ja Patrick Karbinin työskentely aina varman Patrick Högströmin kanssa. Lisäksi kentällä kävi liimamaisen tarttuvista käsistään tunnettu Jari Savela, joka loukkaantumisen jälkeen kävi kokeilemassa pelituntumaa.

Uskoisin että tunnelma vieläkin paranee katsomossa ensi viikonloppuna, kun rakas vihulainen Helsinki Roosters asettuu vastaan. Kaikki siis kokemaan tunnelmaa Keskuskentälle.

Parhaat pelaajat:
Butchers, Matti Lottonen
Wolverines, Anatole Wiik

Butchersin ruusupelaajat:
3 ruusua, Pertti Lautala
2 ruusua, Nathan Connor
1 ruusu, Peter Lindholm

Kuvia ottelusta näet klikkaamalla tästä

J.Niskanen 6.8.2005

Sivun alkuun

17.7. SEA CITY STORM-BUTCHERS 7-56 (7-20), ÄIJÄNSUO RAUMA

Ennakkokaavailuissa Rauman Sea City Stormin ei oletettu olevan aivan Butchersin tasolla. Rauma jaksoikin ensimmäisillä kahdella neljänneksellä roikkua vierailijoiden kyydissä, mutta kuten jo monta kertaa tällä kaudella on käynyt, tippui myös Rauma Porvoon vauhdista.

Porvoo piti taas tasaisen varmaa kyytiä ja siirtyi jo 0-20 johtoon ensimmäisellä puoliajalla. Rauma kavensi kuitenkin ennen puoliaikaa tilanteen 7-20. Butchersin hyökkäyskone ei ole tällä kaudella yskinyt ja takoikin taululle loppujen lopuksi lukemat 7-56. Porvoon puolustus ei tuota Jeremy Wernerin tekemää 77 jaardin TD:tä lukuunottamatta haparoinut ja piti Rauman todella hyvin aisoissa.
Rauma ei edennyt Porvoon puolustusta vastaan kuin 258 jaardia, kun vastaavasti hyökkäys liikutti palloa 465 jaardia, joista 348 jaardia heitoilla ja 117 jaardia juosten. Pisteiden teossa olivat ahnaimpia Willie King 4 TD:llä sekä Tuomas Kivisaari 3 TD:llä, lisäksi Nathan Connor teki yhden TD:n. Sami Mikkosen ollessa poissa häntä tuurasi hyvin Ville Kurvinen ja potki lisäpisteet varmasti haarukkaan.

Puolustuksen tilastoja/taklaukset:
Luoma 5+1 = 5,5
Lottonen 5+1 = 5,5
Lautala Pertti 4+1 = 4,5
Nuikka 3+0 = 3
Evwaraye 3+0 = 3
Marttila 3+0 = 3

Syötönkatkot:
King 3
Virtanen 1

Hyökkäyksen tilastoja/pisteiden tekijät:
0-6 Kivisaari heitto 31y
0-7 LP potku Kurvinen
0-13 Kivisaari heitto 8y
0-14 LP potku Kurvinen
0-20 King heitto 5y
7-26 King heitto 13y
7-28 LP pelattu Connor
7-34 Kivisaari heitto 15y
7-35 LP potku Kurvinen
7-41 King heitto 39y
7-42 LP potku Kurvinen
7-48 King inter 39y
7-49 LP potku Kurvinen
7-55 Connor juoksu 16y
7-56 LP potku Kurvinen

Kuvia ottelusta näet klikkaamalla tästä

M.Vento/J.Niskanen 18.7.2005

Sivun alkuun

9.7. TROJANS-BUTCHERS 28-56 (12-35), YLÄKENTTÄ TURKU

Butchers matkusti Turkuun tänä vuonna ensimmäistä kertaa(?) ennakkosuosikkina. Ennakkosuosikin paineet eivät kuitenkaan musertaneet, vaan Butchers nappasi selvän voiton numeroin 28-56 (12-35). Voitto on ensimmäinen Trojansista vuoden 1997 jälkeen, joten kauan on saatu tätäkin hetkeä odottaa. Turku oli kuitenkin ennakoidun paha ja pystyi ensimmäisenä joukkueena tekemään Porvoon puolustusta vastaan yli 20 pistettä. Butchers kuitenkin vei peliä koko aika ja sen voitto ei oikeastaan missään vaiheessa ollut uhattuna. Trojans antoi kelpo vastuksen ja osoitti, ettei tässä sarjassa saa nukahtaa hetkeksikään.

Porvoon hyökkäyskone takoo niin mallikkaasti pisteitä, ettei muilla joukkueilla ole juuri ollut sanan sijaa. Tässäkin pelissä pisteitä tehtailtiin taas "tasaisen taulukon mukaan" ja tulos näkyy taululla. Puolustus pelasi myös hyvin ja pysäytti Turun hyökkäyksen oman maalirajankin tuntumassa vahvasti. Puolustuksen valmentaja Jan Vilkko otti muutamia mokia omalle kontolleen, mutta kaiken kaikkiaan puolustus teki kelpo suorituksen. Lukemissa näkyy myös selvästi Turun pelinrakentajan loistava pelaaminen, joka toikin Turun kokeneen hyökkäyksen linjan kanssa tulosta. Turkukin osoitti että asioita on siellä päin tehty oikein, vaikka joukkue onkin erittäin rajussa nuorennusleikkauksessa ollutkin.

Puolustus/Jan Vilkko: Turun hyökkäys tiedettiin pahaksi ja Paukkulan puuttuminen teki muodostelmista erikoisia. Puolustus aloitti pelin hienosti: ensin kolme ja ulos sitten neljä downia omalta jaardin linjalta ilman avauspisteitä. Sen jälkeen Turku päästettiin vähän peliin mukaan, kun luultiin pelin olevan jo ohi . Valmennuksellinen moka tuli kun systeemiä alettiin turhaan muuttamaan puoliajalla, vaikka Trojans eteni ekalla puoliajalla vain 104 jaardia (josta kikkapelillä 46 jaardia). Toinen puoliaika oli pelailua ja pääosa Turun etenemisistä tuli 42-12 -tilanteen jälkeen. Dapolito oli ehdottomasti pahin vastus meille tähän mennessä. Iso miinus tuli meille erikoisjoukkueiden virheistä.

Tuomarityöskentely oli luokatonta = kanttia ei ollut liputtaa edes selviä tilanteita kumpaankaan suuntaan ja kummalliset sopuratkaisut olivat huonoja ratkaisuja. 

Hyökkäys/Nikko Olsson: pystyimme pelaamaan täysin omaa peliä. Ennakoitua Turun kovaa blitzaamista ei näköjään tullutkaan vaan Turku pelasi suurin piirtein samanlaista puolustusta kuin muutkin vastustajat tähän saakka. Loukkaantumisten ja sairastapausten takia otteluun lähdettiin vain 5 laitahyökkääjällä, jolloin vähemmän peliaikaa saaneilla pelaajilla oli näytön paikka. Hyvinhän vastuuta saaneet pelaajat sen kantoivat. Kun heittojen onnistumisprosentti on yli 70 ja jaardeja syntyy yli 330 täytyy olla tyytyväinen. Kun juoksupelikin on parantunut peli peliltä täytyy olla hyökkäykseen tyytyväinen. Pieniä lipsahduksia ja ajatusvirheitä kuitenkin vieläkin tapahtuu.

Sivun alkuun

J.Niskanen 13.7.2005

4.7. WOLVERINES-BUTCHERS 0-40 (0-21), VELODROMI HELSINKI

Vahvasti kautensa aloittanut Butchers kohtasi kauden neljännessä ottelussaan myöskin pirteästi esiintyneen Helsinki Wolverinesin. Butchersin alkukausi oli sujunut kuin tanssi ja se oli ottanut kolme voittoa yhteismaalein 134-23. Wolverines oli ottanut kaksi voittoa ja hävinnyt niukasti kaksi ottelua, toisen näistä kauden ennakkosuosikille Seinäjoki Crocodilesille vasta jatkoajalla.

Helteisellä Velodromilla odoteltiin kuumana myös toisilleen tuttujen pelaajien ja valmentajien kohtaamista. Viime kaudella Jan Vilkko ja Kari Leivoja luotsasivat yhdessä Butchersia, mutta tällä kaudella Leivoja oli vaihtanut Wolverinesin sivurajalle. Siispä odotettavissa oli myös tunteiden paloa.

Ensimmäinen puoliaika
Ensimmäinen neljännes: Wolverines suoritti aloituspotkun ja vierailija Butchers siirtyi hyökkääväksi joukkueeksi. Jo aloituspotkun vastaanotossa Porvoo syyllistyi rikkeeseen, joita illan aikana nähtiin harmittavan paljon. Joukkuetta rangaistiin 10 jaardin rangaistuksella ja hyökkäys aloitti vuoronsa omalta 25 jaardin linjalta. Heti alkuun Butchers etenikin jo puolirajalle mm. Tuomas Kivisaaren heiton vastaanoton jälkeen. Sitten palloa pompoteltiin sen verran että 4. yritys jouduttiin pelaamaan Wolverinesin 44 jaardin linjalla tilanteessa 4. ja 2 mentävää. Tämän jälkeen hyökkäys ei yskähdellytkään vaan kellon tarkasti juosten ja heittäen Butchers eteni maalialueelle. Maalin viimeisteli 3 jaardin juoksupelillä Nathan Connor. Sami Mikkonen tykitti lisäpisteen haarukkaan ja tilanne 0-7 Butchersille.
Butchersin suorittaman aloituspotkun jälkeen nopeimmin pallonpalauttajan iholle kerkesi Markus Haverinen. Wolverinesin ensimmäinen hyökkäysvuoro kertoikin mikä on pelin nimi maanantai-iltana. Butchersin linja Pertti Lautalan johdolla vyöryivät kerta toisensa jälkeen Jarkko Niemisen kiusaksi ja heittoja blokattiin ilmasta jo ensimmäisestä heitosta lähtien. Wolverines eteni kerran uusiin yrityksiin, mutta sitten omalla 41 jaardin linjalla homma hyytyi. 3. ja 8 edettävää tilanteessa Niemisen heiton hyydytti lopullisesti Sebastian Karbin, joka oli ajaa Jarkon yli ja näin kiireessä viskattu pallo ei löytänyt oikeaa osoitetta. Wolverines joutui tyytymään punttiin ja hyökkäysvuoro Butchersille. Butchersille tuomittiin tällä kertaa puntin palautuksessa rangaistus ja omaan hyökkäysvuoroon jouduttiin lähtemään omalta 19 jaardin linjalta. Hyökkäysvuoro veikin kaksi kertaa uusiin yrityksiin, mutta puolessa kentässä pallot hieman polttivat vastaanottajien hyppysiä ja tilanteessa 4. ja 5 mentävää päädyttiin punttaamaan. Wolverines hyökkäys eteni omalla hyökkäysvuorollaan aina puoleen kenttään asti hieman riskilläkin.

Toinen neljännes: Wolverinesin päästyä puoleen kenttään, Butchersin erinomaisesti pelannut puolustus kuitenkin pysäytti hyökkäysvuoron ja Wolverines punttasi pallon. Butchersin seuraavan hyökkäysvuoron aikana tapahtui ottelun ikävin tapahtuma, kun pallonkantajana toiminut Markus Haverinen loukkasi juuri hienosti juoksemansa 10 jaardin pallonkannon päätteeksi polvensa. Huoli pelitoverista hieman vei ajatuksia toisaalle ja hyökkäysvuoro pysähtyi omalle 39 jaardin linjalle. Sami Mikkosen hyvät puntit saivat jatkoa ja pallo Wolverinesin 13 jaardin linjalle. Wolverines pysäytettiinkin näille jalansijoille ja mm. Tero Virtanen oli lähellä syötönkatkoa. Kun etenemistä ei tapahtunut joutui Wolverines vuorostaan punttaamaan. Porvoo saikin pallon itselleen hyvistä kenttäasemista. Hyökkäyksen linjan blokit olivat kohdallaan ja Nathan Connor viiletti niiden turvin kerran 17 jaardin juoksun ja lopuksi päätti hyökkäysvuoron 1 jaardin TD:hen. Sami Mikkonen onnistui lisäpisteessä ja tilanne 0-14 Butchersille.
Aloituspotkun jälkeen Wolverines hyökkäyksen taaperrus jatkui. Hurjaksi äityneen puolustuksen läpi ei ollut mitään asiaa ja tilastomerkinnän puolustuksen päänkäytöstä nappasi Tuomas Marttila, joka näytti esimerkkiä että pallo voidaan lyödä maahan kypärän kautta "pukkaamalla". Wolverinesin puntin jälkeen kentälle astui myös mielenrauhansa Hawen loukkaantumisen jälkeisen TD:n kautta ottanut porvoolaishyökkäys. Hyökkäysvuoron alku ei näyttänyt hyvältä, kun pelinrakentaja Petrus Penkki säkitettiin peräti 14 jaardia aloituslinjan taakse. Petrus kuitenkin osoitti jälleen miksi aina kun hänestä puhutaan, niin aina siihen lisätään liite suomen paras pelinrakentaja. Suomen parhaan pelinrakentajan on myös helppo heittää, kun vastaanottajina on takuulla suomen paras vastaanotto-osasto. Ensin 13 jaardin heitto Tuomas Kivisaarelle, tämän jälkeen vastaanottovuorossa 22 jaardin heitossa Pekka Piminäinen. Välillä juoksua väliin a'la hyökkäyksenlinja&Nathan Connor 9 jaardia ja sitten Bend-but-no-break puolustuksen venyttäminen repeämisen rajamaille 33 jaardin heitolla Tuomas Kivisaarelle. Harmittavasti vain Tuopilta jäi vain 3 jaardia maalialueelle, mutta tällä kertaa 2 jaardin heitolla TD:n tekijänä Willie King. Lisäpiste haarukkaan ja tilanne 0-21. Ensimmäisellä puoliajalla ei lisää pisteitä tehty.

Toinen puoliaika
Kolmas neljännes: Wolverines aloitti hyökkäävänä joukkueena ja heti puoliajan aluksi puolustuksesta nousi uusi nimi häiriköimään pelinrakentajaa. Marko Luoma kävi jo ensin hieman pyöräyttämässä ja juttelemassa Jarkko Niemisen kanssa ja sitten iski kunnolla 11 jaardin säkin. Wolverines joutui punttaamaan ja sitten nähtiinkin pelin ratkaisudown. Butchers sai pallon puntin jälkeen omalla 45 jaardin linjalla, eli lähes puolessa kentässä. Akseli Penkki-King toimi täydellisesti ja Willie harppoi 55 jaardin heittopelillä pallon maalialueelle. Sami Mikkonen ei taaskaan erehtynyt ja näin lukemat 0-28 taululla.
Wolverines ei seuraavalla hyökkäysvuorolla ihmeempiä esittänyt ja pääosissa oli Butchersin puolustuksesta Tero Virtanen ja Jyri Kontiainen. Lisäksi vielä Wolverinesin hyökkäyksen valmentaja otti 15 jaardin henkilökohtaisen rangaistuksen epäurheilijamaisella käytöksellä ja vei omaa joukkuettaan vain taaksepäin tiukassa tilanteessa. Tämän jälkeen joutui Wolverines taas punttaamaan.
Butchers aloitti hyökkäysvuoronsa taas lähes puolesta kentästä. Näin pallo liikkui taas Nathan Connorin, Willie Kingin, Jussi Lahden avulla loppujen lopuksi Willie Kingin 39 jaardin, sekä melkein kaatuen 10 jaardia kaatumista välttäen TD:n arvoisesti. Lisäpistepotku epäonnistui, mutta piste-ero oli jo niin iso, että Wolverines olisi tarvinnut pienen ihmeen noustakseen mukaan peliin. Tilanne 0-34 Butchersille.
Aloituspotkun jälkeen Wolverines hyökkäys eteni Niemisen Kujansuulle heittämän todella pitkän heittopelin seurauksena ihan Butchersin puolustusalueelle 35 jaardin linjalle. Tero Virtanen katkaisi pelinrakentaja Niemisen syötön, mutta tuloksena puolustuksen paitsio ja pallo takaisin Wolverinesille. Wolverines ei kuitenkaan saanut palloa Butchersin 10 jaardin rajaa lähemmäksi ja pelatun 4. yrityksen jälkeen pallo siirtyi Butchersille.
Omalta 10 jaardin linjalta lähtenyt hyökkäys kantoi lähes puoleen kenttään asti mutta sitten…

Neljäs neljännes: … hyökkäys pysähtyi puoleen kenttään ja vuorossa Butchersin puntti. Puntin jälkeen Wolverines eteni omalla hyökkäysvuorollaan vaivaiset 15 jaardia ja joutui luovuttamaan pallon Butchersille.
Jälleen Tuomas Kivisaari osoitti vaarallisuutensa ja vei joukkuetta eteenpäin peräti 43 jaardia ja loppujen lopuksi TD:n teki 6 jaardin juoksupelillä Nathan Connor. Lisäpisteitä yritettiin pienellä kikkapelillä, jonka Jussi Lahti varmastikin nakkasi oikeaan suuntaan, mutta tällä kertaa vastaanottajaa ei löytynyt. Tilanne 0-40 Porvoolle.
Aloituspotkun jälkeen Wolverines yritti vielä (niin kuin pitääkin) pisteiden tekoa ja etenikin lähelle Butchersin maalialuetta. Butchersin 11 jaardin linjalla nähtiin kyllä jännittävä näytelmä, mutta lopputulosta se ei hetkauttanut, vaan Butchers vei pelin lukemin 0-40.

Wolverines oli etukäteen ajatellen uhka, mutta käytännössä oli kaksi askelta jäljessä koko aika. Mahdotonta sanoa, kumpaa Wolverinesilla vietiin enemmän; hyökkäystä, vai puolustusta. Wolverinesilla oli selitysten mukaan pitkä sairaslista, mutta sitä se on Butchersillakin, Tämä peli kyllä osoitti sen, että tämä kokoonpano on todella valmis haasteisiin. Lisäksi kun asiaan lisää todella iso porvoolaisyleisö Velolla, on tässä vaiheessa helppo hymyillä.

Parane pian Hawe T: PorvoonButchers.com

Jan Villko/puolustus: Eilinen oli tyypillinen maanantaipeli: valmistautuminen ja keskittyminen jäi vähiin ja monilla alla normaali duunipäivä. Lopputuloksena aikamoinen härdelli ja kasa kaikenlaisia virheitä, tosin sama pätee vastustajaan ja myös tuomareihin. Toivottavasti viikolla ensi vuonna ei enää tarvitse vastentahtoisesti pelata.
Ottelusta jäi päällimmäisenä mieleen Haverisen harmittava loukkaantuminen, joka toivottavasti jää pelättyä lievemmäksi kun tuo sairaslista alkaa olla jo melkoinen. Ensimmäisellä puoliajalla omaa hyökkäystä hidasti lähinnä pikkuvirheet jonka vuoksi numerot pysyivät noinkin tasaisina. Puolustus osoitti mikä sen rutiinitaso on ja ekalla puoliajalla vastustaja sai kasaan 23 downilla 58 jaardia, josta puolet menee valmentajan piikkiin. Toinen puoliaika oli ekojen draivien jälkeen pelkkä muodollisuus, jossa peluutettiin tasaisesti porukkaa ja koitettiin saada aika kulumaan. Vastustajalla oli ymmärrettävästi hinku saada kuparinen rikki, jolta kuitenkin vältyttiin. Revon vähäinen peluuttaminen ihmetytti, samoin meille tulleiden lippujen määrä taas kerran.

Puolustus oli kokonaisuudessaan aika eri tasoa kuin vastustaja. Linja ei Pertti Lautalan johdolla paljon taaksepäin tullut ja painetta saatiin riittävästi 3 miehen rushillakin. Takakentällä ei varsinaisesti ollut hätiä, vaikka tuuri ei kyllä oikein ollut meidän puolella. Oksalan Janne piti Wiikin hyvin aisoissa. Lottonen-Karboin jr-akseli siivoili tukimiehinä hyvin muiden jäljet.

Hyvä voitto ja nyt vaan duunia sen eteen että Turustakin on tuomisina 2 pistettä.

Nikko Olsson/hyökkäys: Hyökkäyksen puolella saatiin otteluun hyvä alku kun ensimmäisellä hyökkäysvuorolla onnistuttiin tekemään maali. Ehkäpä pieni hyvänolon tunne tuli pelaajiin ensimmäisen onnistuneen draivin jälkeen, koska seuraavassa hyökkäysvuorossa pysähdyttiin puoleenkenttään.. Haverisen valitettava laukkaantuminen sattui vielä kolmanteen draiviin joka herpaannutti vielä jonkin aikaa pelaajia. Tämän jälkeen hyökkäys saatiin omiin uomiinsa ja alkoi toimimaan halutulla tavalla. Ottelun tärkeimmäksi hyökkäysvuoroksi muodostui toisen neljänneksen lopun pitkä 75 yardin draivi jonka päätteeksi onnistuttiin maalinteossa. Toisen puoliajan onnistunut alku vapautti edelleen hyökkäyksen peliä. Edetyissä yardeissa tehtiin ennätykset sekä juosten että heittäen, joista voi olla tyytyväinen. Kuitenkaan hyökkäys ei pelannut virheetöntä peliä ja vieläkin ajatus ja keskittymis virheitä tehtiin paljon. Suurimpana parannettavana asiana on karsia rangaistukset pois. 14 rangaistusta ja niistä -146 yardia on yhteen otteluun aivan liian paljon, tiukat ottelut hävitään näihin virheisiin.

Kuvia ottelusta näet klikkaamalla tästä

Sivun alkuun

J.Niskanen 5.7.2005

18.6. BUTCHERS-JAGUAARIT 63-6 (42-6), KESKUSKENTTÄ PORVOO

Aurinkoisella Porvoon Keskuskentällä pelattiin Butchersin kauden ensimmäinen kotipeli. Kauden ensimmäiseen kotiotteluun oli ladattu paljon odotuksia ja Jaguaarit oli vastustajana juuri oikea kokeilemaan Keskuskentän nurmea. Monisatapäinen porvoolaisyleisö odotti pojiltaan paljon ja varmasti sai sitä mitä oli tullut hakemaan. Pelipallon tuonnin kentälle ja aloituspotkun suoritti Porvoolaistunut rock’n rollin elävä legenda Remu Aaltonen.
Pelin lähtökohdat olivat selvät. Butchersin vahva hyökkäys Petrus Penkin johdolla olisi vaikea pysäyttää ja puolustus on ollut todella hankala pala kahdessa ensimmäisessä pelissä vastustajan hyökkäykselle.

Ensimmäinen neljännes: Porvoo suoritti aloituspotkun ja Jaguaarit olivat hyökkäävä joukkue. Jaguaari hyökkäys kuitenkin rähmäsi pallon ja Butchers hyökkäys pääsi erittäin hyvästä kenttäasemasta omaan hyökkäysvuoroon. Nathan Connor kantoikin 17 jaardin juoksupelin pohjiin ja kun Sami Mikkonen onnistui lisäpistepotkussa, oli tilanne 7-0 Butchersille.
Aloituspotkun jälkeen Jaguaarit olivat lähellä omaa maalialuettaan eivätkä saaneet hyökkäystään eteenpäin ja joutuivat turvautumaan punttiin. Butchersin hyökkäys oli taas tehokas ja Petrus Penkki toimitti palloa ihailtavalla tarkkuudella osoitteisiinsa. Tuloksena Ville Kurvisen kaksi 19 ja 14 jaardin vastaanottoa sekä Willie Kingin 11 jaardin vastaanotto. Tämän jälkeen Nathan Connor rynnisti 1 jaardin juoksupelin pohjiin. Onnistuneen Sami Mikkosen lisäpisteen jälkeen tilanne oli 14-0 Butchersille.
Jaguaarihyökkäys ei jäänyt ihmettelemään tulosta, vaan kehittikin varsinaisen "turbohyökkäyksen". Jaguaarien juoksupeli toimi ja Gabriel Jobe toi Jaguaareille 55 jaardin(!) TD:n ja kun lisäpiste epäonnistui, oli tilanne 14-6.
Butchersin seuraavakin hyökkäysvuoro oli vahva ja taas Petrus Penkin käsi toimi. Tuloksena ensin 9 jaardin heittopeli Pekka Piminäiselle ja tämän jälkeen päivän pisin heittopeli Ville Kurviselle, joka oli peräti 52 jaardin pituinen. Tämä pitkä heittopeli ei aivan maaliin asti kantanut, mutta taas Nathan Connor asialle ja 9 jaardin juoksupelin ja lisäpisteen jälkeen tilanne 21-6 Butchersille.

Toinen neljännes: Jaguaarihyökkäys kävi Porvoon aloituspotkun jälkeen kerran kentällä, mutta ei kerännyt mainittavampaa etenemistä tällä kertaa. Porvoon siirtyessä hyökkääväksi joukkueeksi se eteni jälleen tehokkaasti ilmassa, kiinniottajina mm. Ville Kurvinen 33 jaardia ja Willie King 37 jaardia, joka myös oli Willien illan ensimmäinen TD. Sami Mikkonen laittoi jälleen lisäpisteen sisään ja tilanne Butchersille jo 28-6. Jaguaarien hyökkäysvuoro ei juurikaan edennyt, vaan sortui tekemään virheitä ja kun 4. yritys yritettiin pelata hieman huonolla tuloksella, pääsi Butchers omaan hyökkäysvuoroon Jaguaarien 28 jaardin linjalta. Heitto vei jälleen Butchersia eteenpäin, vastaanottajina Willie King, Pekka Piminäinen ja Ville Kurvinen. Maalin viimeisteli "Sipoon rankkasade" Kalle Peltonen 2 jaardin vahvalla juoksulla, Sami Mikkosen lisäpiste taas haarukkaan ja tilanne 35-6. Jaguaarit pääsivät omalla hyökkäysvuorollaan kerran uusiin yrityksiin, mutta sitten iski Butchers puolustus. Ensin säkitti Pertti Lautala pelinrakentajan 2 jaardia ja sitten Tuomas Marttila pallonkantajan 15 jaardia aloituslinjan taakse. Tuloksena taas puntti ja hyökkäysvuoro Butchersille. "Se on helppoa kun sen osaa", voisi olla illan tunnuslause Butchers hyökkäykselle, kiinniotot Ville Kurviselle sekä Pekka Piminäiselle ja Jaguaarien maalialue rupesi häämöttämään. Nathan Connor kantoi 11 jaardin juoksupelin pohjiin ja Sami Mikkosen onnistuneen lisäpistepotkun jälkeen tilanne 42-6 Butchersille.

Toinen puoliaika/kolmas neljännes: Butchers aloitti toisen puoliajan hyökkäävänä joukkueena. Jo ensimmäinen hyökkäysvuoro toi tulosta ja Markus Haverinen saikin kunnian viedä 37 jaardin heittopelin maalialueelle. Sami Mikkonen onnistui lisäpisteessä ja tilanne 49-6 Butchersille. Aloituspotkun jälkeen Jaguaarit joutuivat lähtemään syvältä omalta alueeltaan, eikä tälläkään kertaa edenneet juuri ollenkaan. Aki Ollenbergin suorittaman puntin jälkeen Butchers pääsi omaan hyökkäysvuoroonsa Jaguaarien 33 jaardin linjalta. Nathan Connor kantoi palloa 25 jaardin juoksupelillä ja maalin viimeisteli pallon potkaisemisessa kunnostautunut Sami Mikkonen, joka viimeisteli illan ensimmäisen "täyden" pistepotin TD:n muodossa 3 jaardin heittopelillä. Kun Sami ei tälläkään kertaa erehtynyt lisäpisteessä, komeili taululla lukemat 56-6. Jaguaarien hyökkäys pysähtyi jälleen saavuttamatta uusia yrityksiä mm. Pertti Lautalan ja Tuomas Marttilan yhteistuumin tehdyllä säkillä.

Neljäs neljännes: Butchers hyökkäys eteni jälleen vakuuttavan varmasti päättyen Markus Haverisen illan toiseen maaliin 7 jaardin heittopelillä. Sami Mikkonen pisti taas varmasti lisäpistepotkun sisään, tilanne Butchersille 63-6. Jaguaarien hyökkäys ei edennyt tämän jälkeenkään uusiinkaan yrityksiin ja Butchersin hyökkäyskin pyrki lähinnä kuluttamaan kelloa juoksemalla. Kun päätösvihellys soi oli taululla Butchersin varsin ylivoimaiset 63-6 lukemat.

Summaus: Butchers oli odotetun vahva omalla kotikentällään. Jaguaarit tuli hyvällä asenteella otteluun ja ensimmäisellä neljänneksellä oli vielä hyvin mukana pelissä. Butchersin kone on kuitenkin tällä kaudella vireessä ja jauhoi tasaisen varmasti lukemat taululle. Butchers hyökkäyksen ykkönen oli taas loistavasti pelannut Petrus Penkki, joka liikutti palloa ilmassa 318 jaardia. Lisäksi onnistujia oli Nathan Connor 8 pallonkannolla ja peräti 4 TD:llä, Markus Haverinen 2 TD:llä, sekä Willie King, Kalle Peltonen ja Sami Mikkonen 1 TD:llä mieheen. Hyökkäys toimi muutenkin kuin ajatus ja Ville Kurvisen ja Pekka Piminäisen hienot kiinniotot sekä hyökkäyslinjan antama aika pelinrakentaja Penkille olivat hienoa katsottavaa. Puolustuksen puolelta on vaikea nostaa yksittäisiä nimiä esiin, koska puolustus käytännöllisesti katsoen nollasi Jaguaari hyökkäyksen loistavalla yhteispelillä. Hyviä otteita kuitenkin näyttivät mm. Pertti Lautala, Tuomas Marttila sekä Äitin oma poika Santtu Äyräväinen. Jaguaareille ei jäänyt loppujen lopuksi sanan sijaa tässä ottelussa, mutta huonolle joukkueelle se ei hävinnyt. Seuraavaa kotiottelua saadaan odotella aina elokuuhun asti, mutta jo tämä ottelu osoitti, että jenkkifutis on kesän ykköslaji Porvoossa.

Peli parhaat:
Buthers: Petrus Penkki
Jaguaarit: Gabriel Jobe

Kotijoukkueen ruusupelaajat:
3 ruusua: Petrus Penkki
2 ruusua: Nathan Connor
1 ruusu: Sami Mikkonen

Kuvia ottelusta näet klikkaamalla tästä

Sivun alkuun

J.Niskanen 19.6.2005

13.6. ROOSTERS-BUTCHERS 17-37 (10-13), VELODROMI HELSINKI

Butchersin kauden toinen vastustaja oli hallitseva mestari Helsinki Roosters. Roosters oli avannut kautensa tappiolla Helsinki Wolverinesia vastaan ja Butchers puolestaan voitti Lappeenrannan Rajaritarit. Ottelusta ei kuitenkaan odotettu helppoa vaan oletusarvona oli, että Roosters tulee kotikentällään tekemään kaikkensa.

Ensimmäinen neljännes: Roosters aloitti hyökkäävänä joukkueena, mutta kummankaan hyökkäys ei esittänyt alussa vahvoja otteita. Palloja pudoteltiin käsistä ja liukas kenttä aiheutti lisävaikeuksia juoksupeleissä. Toisessa hyökkäysvuorossaan Butchers kuitenkin löysi oikean vaihteen ja mm. Nathan Connorin juoksuilla sekä Markus Haverisen kiinniotolla Butchers etenikin jo 6 jaardin päähän Roosters maalialueesta. Nathan Connor kantoi 6 jaardisen pohjiin ja kun Sami Mikkonen tykitti lisäpisteen haarukkaan oli tilanne 0-7 Butchersille. Henry Myöhänen kantoi Butchersin potkaiseman aloituspotkun Butchersin 29 jaardin linjalle. Hyökkäys kuitenkin tyrehtyi Butchersin 22 jaardin linjalle josta 4. yrityksellä pallon kävi potkaisemassa haarukkaan 3 pisteen arvoisesti Kari Hytönen ja tilanne 3-7. Butchersin seuraava hyökkäysvuoro toi kaksi kertaa uudet yritykset.

Toinen neljännes: Butchersin hyökkäys ei Roostersin 23 jaardin viivaa lähemmäksi edennyt ja kun vielä tästä kenttäasemasta tultiin pallon pomputtelun takia takapakkia, jouduttiin pallo punttaamaan. Roosters saikin oivallisen vaihteen päälle ja etenikin omalta 3 jaardin linjalta heittämällä 4 kertaa uusiin yrityksiin ja tilanteessa 1. ja 8 mentävää heittopeli onnistui ja TD oli tosiasia. Lisäpistepotkun onnistuttua olikin Roosters siirtynyt johtoon numeroin 10-7.  Butchersin hyökkäysvuoro olikin sitten pitkä ja perusteellinen. Butchers lähti hyökkäysvuoroonsa omalta 28 jaardin linjalta. Ville Kurvisen vastaanotolla tilanteessa 3. ja 24 edettävää Butchers eteni jo Roostersin 46 jaardin linjalle. Tuomas Kivisaari vei kiinniotollaa Butchers hyökkäyksen jo Roostersin 34 jaardin linjalle. Vielä kun ulkomaan avut Willie King ja Nathan Connor kantoivat ja koppasivat palloa mallikkaasti, olikin Butchersin seuraava maali tosiasia. Tekijänä Nathan Connor 9 jaardin juoksupelistä. Lisäpistepotku blokattiin ja näin tilanne 10-13, joka oli myös taukotilanne. Aivan toisen neljänneksen lopulla Butchers hyökkäys oli tiukassa tilanteessa kun Kari Hytösen puntti pomppasi ulos n. 1/2 jaardin kohdalla ja Butchers hyökkäys joutui aloittamaan siitä. Tämä kuitenkin hoidettiin ja taukotilanne 10-13.

Toinen puoliaika/kolmas neljännes: ensimmäiset hyökkäysvuorot molemmilta joukkueilta eivät tuoneet mainittavaa tulosta. Butchersin toinen hyökkäysvuoro olikin sitten varsin vahva. Butchers eteni taas maata pitkin ja ilmassa mukavasti. Kiinniottajina mm Pekka Piminäinen ja Ville Kurvinen, sekä juoksijoina Nathan Connor ja Kalle Peltonen. "Sipoon rankkasade" Kalle Peltonen kantoikin sitten 22 jaardin juoksupelin maaliin asti ja kun Sami Mikkonen onnistui lisäpisteessä oli tilanne 10-20. Tämän jälkeen ei Porvoolla oikeastaan ollut hädän päivää. Roosters hyökkäys ei edennyt tiivistynyttä Butchers puolustusta vastaan enää juuri ollenkaan. Butchersin hyökkäys kantoi koko kentän läpi, mutta ei aivan loppuun asti ja Sami Mikkosen kenttäpotkumaalilla tilanteeksi 10-23. Roostersin hyökkäys oli varsin aseeton taas ja joutui tyytymään lentopotkuun omalta 35 jaardin linjalta. Butchers eteni seuraavaksi kahdella pitkällä heittopelillä ensin Willie King 22 jaardia, sekä Tuomas Kivisaaren 35 jaardin heittopeli jonka Tuomas kantoi maaliin asti. Lisäpiste haarukkaan ja tilanne jo 10-30 Butchersille. Roostersin vaikeudet jatkuivat hyökkäyksessä kun pelinrakentaja Kalle Karppinen säkitettiin melkein omalle maalialueelle Marko Luoman toimesta ja Roosters hyökkäys oli tilanteessa 3. ja 29 mentävää.

Neljäs neljännes: Roosters ei päässyt maalialueen läheisyydestä mihinkään, mutta hyvä Kari Hytösen puntti kantoi puolikenttään asti ja näin Roosters saattoi hieman hengähtää. Butchersin hyökkäyskone oli kuitenkin käynnistynyt ja tasaisen varmasti se etenikin Kalle Peltosen juoksuilla sekä Tuomas Kivisaaren kiinniotoilla aivan Roosters maalialueen tuntumaan. Roostersin 4 jaardin linjalta palloa kantoi Nathan Connor, joka ensimmäisellä yrityksellä vei palloa eteenpäin 3 jaardia ja loppujen lopuksi 1 jaardin juoksun maaliin asti. Sami Mikkonen onnistui lisäpisteessä ja tilanne 10-37. Roosters hyökkäys sekä Butchers hyökkäys kävivät kerran kentällä, mutta ei mainittavampaa etenemistä. Roosters pääsi vielä hyökkääväksi joukkueeksi aivan pelin viimeisillä minuuteilla ja onnistui kuin onnistuikin Andrei Kipahtin tekemällä maalilla kaventamaan. Kari Hytösen lisäpiste onnistui ja loppulukemat 17-37.

Ensimmäinen puoliaika oli molemmilta hieman hermostunutta ja varsinkin Butchersin laitahyökkääjät tuntuivat suorastaan hylkivän palloa. Roosters päästettiin vähän turhankin helposti mukaan peliin, mutta toisella puoliajalla asia korjaantui. Toinen puoliaika oli täydellistä Butchers hallintaa ja Roostersin ainoa TD toisella puoliajalla oli enemmänkin kosmeettinen. Hyvältä näyttää näin Porvoolais näkökulmasta ja varmasti voidaan lähteä luottavaisesti tulevan viikonlopun kotipeliin Jyväskylä Jaguaareja vastaan.

Puolustus/Jan Vilkko: alussa ei oikein mikään toiminut. Oltiin ehkä hermostuneita ja se näkyi suorittamisessa. Puolustus pelasi ihan OK koko pelin ajan. Ensimmäisellä puoliajalla sählättiin kickoffissa ja päästettiin Roosters turhaan peliin mukaan. Kaikin puolin ensimmäinen puoliaika oli muutenkin tosi kummallinen. Hyvä toisaalta huomata, että ihan peruspelillä voidaan hoitaa näitä juttuja. Nyt kukaan ei tavallaan ylisuorittanut, mutta ei alisuorittanutkaan. Lisäksi kun katsoo mitä peli samaa vastustajaa vastaan oli viime vuonna ja mitä se oli tänä vuonna, niin onhan itseluottamus aivan toisella tasolla. Viimeinen maali Roostersille hieman lahjoitettiin.

Hyökkäys/Nikko Olsson: hyökkäykselle ensimmäinen puoliaika oli vaikea. Peli oli hermostunutta eikä täysin päästy pelaamaan omaan peliä. Märkä ja liukas keli teki tepposia alussa eikä kaikki pallot pysyneet normaaliin tapaan käsissä. Hyökkäys ei päässyt ensimmäisellä puoliajalla omaan normaaliin rytmiinsä. Hyvillä yksilösuorituksilla saatiin kuitenkin peli rullaamaan normaali tasolla. Hyökkäys sai toisella puoliajalla paremmin rytmistä kiinni ja sai oman pelinsä kulkemaan tasaisemmin. Palloa saatiin useammalle pelaajalle jolloin puolustaminen vaikeutuu. Arvosanaksi voi sanoa ”hyvä peruspeli”.

Ottelun tilastot näet klikkaamalla tästä

Kuvia ottelusta näet klikkaamalla tästä

Sivun alkuun

J.Niskanen 13.6.2005/lisäilty kuvat ja kommentit 14.6.2005

4.6. RAJARITARIT-BUTCHERS 0-34 (0-20), LAPPEENRANTA

Porvoon Butchersin kauden 2005 avausvastustaja oli kauden 2004 Vaahteraliigan 5. (Butchers 4.) Lappeenrannan Rajaritarit. Viime vuonna nämä kaksi joukkuetta pelasivat varsin tasaisen ottelun Lappeenrannassa ja varsinkin Rajaritareiden fyysisyys sai kiitosta Butchersinkin leiristä.
Kauden avausottelut ovat aina hieman arvoituksellisia ja vaikka Butchers olikin talvella vahvistanut rivejään, niin kuitenkin alusta alkaen on oltava 100% pelissä mukana, sillä tässä(kään) sarjassa ei pisteitä jaeta pelaajaluettelon nimillä.

Ensimmäinen puoliaika

Ensimmäinen neljännes: Rajaritarit aloittivat hyökkäävänä joukkueena, mutta jo ensimmäisellä hyökkäysdownilla pallo rähmättiin ja pallo Butchersille. Butchers pääsikin aloittamaan hyökkäyksensä Ritareiden 30 jaardin linjalta. Ensiksi Petrus Penkki heitti onnistuneesti Markus Haveriselle joka toikin heti uudet yritykset 18 jaardin heittopelillä ja heti perään Nathan Connor kantoi pallon maalialueelle 12 jaardin juoksupelillä. Sami Mikkonen potkaisi lisäpisteen onnistuneesti haarukkaan ja tilanne 0-7 vierailijoille.
Aloituspotkun jälkeen Rajaritarit etenivät kerran uusiin yrityksiin, mutta joutuivat punttaamaan pallon Butchersille. Butchersin hyökkäys toimi taas tasaisen varmasti ja kantoi kuudella yrityksellä pallon koko kentän läpi, päätyen pitkään 30 jaardin heittopeliin Ville Kurviselle. Tällä kertaa lisäpistepotku blokattiin, tilanne 0-13 Butchersille. Seuraavallakaan hyökkäysvuorollakaan Rajaritarit eivät edenneet vaan mm. vanha kettu Marko Luoma kävi säkittämässä pelinrakentaja Gary Brashearsin ja jälleen Ritarit joutuivat turvautumaan punttiin. Pekka Piminäinen palautti puntin Rajaritareiden 39 jaardin linjalle.

Toinen neljännes: Butchers ottikin jälleen kerran uudet yritykset ja tämän jälkeen taas Petrus Penkin tarkka käsi puhui ja tällä kertaa löytyi Willie King joka tekaisikin TD:n 15 jaardin heittopelin päätteeksi. Sami Mikkosen Sievi oli oikeassa asennossa ja tilanne jo 0-20 Butchersille.
Rajaritareiden ja Butchersin hyökkäykset kävivät vielä kertaalleen kentällä, mutta tällä kertaa molemmat joutuivat punttaamaan pallon. Rajaritarit pääsivät pitkään hyökkäysvuoroon ja se kantoikin tällä kertaa pitkän hyökkäysvuoron aikana neljä kertaa uusiin yrityksiin, mutta loppujen lopuksi se ei kantanut kuin keskirajalle asti ja kun Rajaritarit yrittivät pelata neljännen yrityksen, säkitti Henry Forsberg pelinrakentaja Brashearsin 17 jaardia aloituslinjan taakse. Butchers kokeili vielä hyökätä ja etenikin 8 jaardin päähän Lappeenrantalaisten maalialueesta, mutta aika loppui ja tauolle siirryttiin lukemissa 0-20.

Toinen puoliaika

Kolmas neljännes: Markus Haverisen palautettua Rajaritareiden aloituspotkun Butchersin 36 jaardin linjalle, aloitti Butchers pitkän hyökkäysdriven, jolla se etenikin varsin tasaisesti viljellen juoksua ja heittoa, läpi kentän. Jälleen kerran Willie King oli se pelaaja, joka nappasi 17 jaardin heittopelin hyppysiinsä ja kantoi pallon maaliin. Sami Mikkonen onnistui lisäpistepotkussa ja tilanne 0-27. Rajaritarit pääsivät hyökkäysvuoroon, mutta tälläkin kertaa eteneminen pysähtyi puolen kentän tuntumaan ja ainoa vaihtoehto oli puntata pallo. Butchers sai pallon haltuunsa omalla 16 jaardin linjalla, josta aloittikin taas pitkän hyökkäysvuoron. mm. Jussi Lahden kahdella kiinniotolla Butchers etenikin jo puolen kentän paremmalle puolelle.

Neljäs neljännes: Butchersin hyökkäyksen ruletti jatkoi pyörimistään ja neljän eri heiton vastaanottajan jälkeen (Willie King, Pekka Piminäinen, Markus Haverinen ja Nathan Connor) oltiin tilanteessa 4. ja 13 uusiin ja 16 maaliin. Willie King kruunasi pelinsä tekemällä 16 jaardin vastaanotolla jo 3. TD:nsä ja kun Sami Mikkonenkin onnistui lisäpistepotkussa oli taululla lukemat 0-34. Molempien joukkueiden hyökkäykset kävivät vielä kertaalleen kentällä, mutta lisää pistesuorituksia ei nähty.

Puolustus/Jan Vilkko: Ei mikään spektaakkeli. Peluutettiin puolustuksen puolellakin kaikkia 19 pelaajaa. Peli ratkesi aika nopeasti ja lopussa vaan lähinnä pelailtiin. Lappeenrantalais hyökkäys ei saanut oikeastaan minkäänlaista kontrolloitua hyökkäyspeliä aikaiseksi, nekin uudet yritykset minkä saivat olivat pääosin "rikki" menneistä peleistä, joista QB kantoi pallon uusiin. Lappeenrannan QB:stakin on vaikea sanoa mitään, vaikka on ammattimies, niin tänään ei kyllä kentällä ollut ketään kelle heittää. Ei tästä pelistä ole oikein muuta sanottavaa.

Hyökkäys/Nikko Olsson: Suoraan sanottuna Lappeenrannan puolustus ei ollut ihan valmis meidänlaistamme hyökkäystä vastaan. Se ei ollut niin fyysinen kuin odotettiin. Oma hyökkäys ja puolustus pelasivat hyvin, mutta nyt ei jouduttu edes kovin kovaan testiin. Hyökkäys sai ihan rauhassa pelata omaa peliään. Hyvä kauden avaus kun voitettiin, mutta ei tästä oikein voi muuta sanoa. Nää nyt on vähän tylsiä kommentteja.

Ottelun tilastot näet klikkaamalla tästä